Sivuaineilu avoimessa yliopistossa lisääntynyt

Tutkinto-opiskelijoiden määrä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen avoimen yliopiston kursseilla on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana 69 prosenttia. Esimerkiksi viime vuonna avoimessa kieliopintoja suoritti 256 sivuaineilijaa.

"Luultavasti suurin osa tutkinto-opiskelijoistamme opiskelee sivuaineita ja kielikursseja. Erityisesti meille tulee opiskelijoita, jotka eivät opiskele täyspäiväisesti, koska osa-aikainen opiskelu yliopistossa on vaikeaa", Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen apulaisjohtaja Jorma Taskinen sanoo.

Tampereen kesäyliopiston opiskelijoista puolet on tutkinto-opiskelijoita, mutta määrä on kasvussa.

Sivuaineisiin tiukka karsinta

"Kesällä perusopintojen opiskeleminen sivuaineesta jouduttaa valmistumista", kesäyliopiston rehtori Ritva Ojalehto sanoo.

"Sivuaineita voi opiskella vapaasti muutamin poikkeuksin", opinto-oppaan vapaasta sivuaineesta kertova kohta alkaa.

Poikkeuksia on kuitenkin enemmän kuin äkkiseltään arvaisi: soveltuvuuskokeita, kiintiöitä, lähtötasotestejä ja ennen varsinaisia perusopintoja suoritettavia peruskursseja.

Vaikkei kaikissa sivuaineissa olekaan mitään erityistä tapaa karsia sivuaineilijoita, ryhmämuotoisille kursseille joutuu usein jonottamaan pääaineen opintopisteiden määrän perusteella.

"Voisin uskoa, että hankala pääsy sivuaineisiin voi vaikuttaa avoimeen yliopistoon hakeutumiseen", Opinto- ja kansainvälisten asiain osastopäällikkö Mikko Markkola sanoo.

Avoimessa yliopistossa perusopintokokonaisuuden hinta on 190-280 euroa.

"Tutkinto-opiskelijat saavat 50 prosenttia alennusta lähiopetuskursseilta, mutta eivät verkkokursseilta", Taskinen kertoo.

Alennus ei koske kieli- ja viestintäopintoja, eikä kesäyliopiston kursseja. Joillakin laitoksilla on sopimus avoimen yliopiston kanssa, että opiskelijat pääsevät lukemaan heidän kurssejaan ilmaiseksi avoimen puolelle.

Esimerkiksi kansanterveystieteessä otetaan opiskelijoita sisään vain joka toinen vuosi, joten joka toinen vuosi niin pää- kuin sivuaineopiskelijatkin saavat suorittaa perusopinnot maksutta avoimen puolella.

Sivuaineoikeuden voi menettää

"Sivuaineisiin pääsy on varmaankin hankaloitunut viime vuosina, mikä ei johdu tutkintouudistuksesta, vaan joidenkin laitosten resurssien kohdentamisesta", Markkola sanoo.

Erityisesti paineita sivuainekiintiöiden pienentämiseen on laitoksilla, joissa on paljon sivuaineilijoita suhteessa pääaineopiskelijoihin.

Tällaisia laitoksia ovat esimerkiksi matematiikan, filosofian ja tilastotieteen laitos, taloustieteen laitos, kieli- ja käännöstieteen laitos sekä teatterin ja draaman tutkimuksen laitos.

"Meillä on yliopiston ainelaitoksista eniten sivuaineopiskelijoita. Sivuaineopiskelijoiden peruskurssitarjontaa on viime vuosina supistettu", matematiikan, filosofian ja tilastotieteen laitoksen amanuenssi Riitta Järvinen sanoo.

Saavutetusta sivuaineilijan asemasta kannattaa pitää kiinni.

"Käännöstieteen englannissa sivuaineilijoiden tulee suorittaa tietty määrä kursseja vuodessa, jotta oikeus säilyy", amanuenssi Kati Lampinen kieli- ja käännöstieteiden laitokselta sanoo.

Hertta-Mari Kaukonen

"Sivuaineiden rajoittaminen on pelkkää paskaa!"

"On vaikea osoittaa, että jostain tietystä aineyhdistelmästä ei olisi opiskelijalle mitään hyötyä työelämää ajatellen. Olen valinnut sivuaineeni ensisijaisesti ajatellen, että minulla on tähtäimessä työ tietokonepelien parissa", filosofian kuudennen vuoden opiskelija Kimmo Savolainen sanoo.

Vielä haastatteluhetkellä Kimmo, 32, on töissä rautateiden kunnostustöissä, mutta etsii oman alan töitä.

"Opiskeluaika on ollut minulle itseni toteutuksen projekti."

Kimmo on opiskellut sivuaineinaan tietojenkäsittelyoppia, vuorovaikutteista teknologiaa, hypermediaa, hallintotiedettä, kansantaloustiedettä ja matematiikkaa. Lisäksi hän on lukenut kuutta eri kieltä. Kaiken kaikkiaan Kimmolla on 272 opintoviikkoa.

"Mielestäni opintojen mielenkiintoisuus vaikuttaa opintomenestykseen, joten kaikki sivuaineiden rajoittaminen on pelkkää paskaa."

Kimmon isoa opintoviikkosaldoa selittää osittain se, että hän opiskeli kaksi vuotta avoimen yliopiston puolella, ennen kuin pääsi yliopistoon.

"Jonotukseen olen törmännyt vain puheopissa ja hypermediassa."

Kimmolla on suurin osa opinnoista kuten myös gradu tehtynä. Hän suunnittelee valmistuvansa jouluna.

"Olisin halunnut lukea vielä historiaa ja fysiikkaa, mutta aika loppui kesken. Uusille opiskelijoille haluan sanoa, että ei kannata turhan tarkkaan miettiä, mikä sopii tutkintoon. Lukekaa sitä, mikä kiinnostaa. Mikään opiskelu ei mene varmasti hukkaan."

Hertta-Mari Kaukonen