![]() |
|
Keskustelu lukukausimaksuista on käynyt kuumana loppiaisesta asti, jolloin yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite maksujen käyttöönotosta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tuli kansan tietoon. Tamyn alkuvuotta onkin leimannut maksuja vastaan suunnattu vaikutustyö, jota on tehty ottamalla yhteyttä kansanedustajiin ja järjestämällä yhteistyössä yliopiston kanssa lukukausimaksujen vaikutuksia käsittelevä seminaari.
Seminaari keräsi tammikuun lopussa Tampereelle kattavan joukon maksuihin perehtyneitä ja eri kantoja edustavia vaikuttajia. Mielenkiintoisen puheenvuoron piti esimerkiksi Tukholman yliopiston professori Hans Adolfsson. Hänellä oli esiteltävänä suhteellisen karut tilastot siitä, kuinka EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä romahti Ruotsissa maksujen myötä. Omassa esityksessään OKM:n ylijohtaja Anita Lehikoinen kuitenkin kommentoi, että tämä oli Ruotsin nimenomainen tavoite.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän romahduttaminen ei ole ainakaan julkilausuttu tavoite Suomessa, joten miksi seurata Ruotsin esimerkkiä? Lukukausimaksujen käyttöönoton tavoitteet tulisi kristallisoida. Josne ovat esimerkiksi taloudellisia, hallinnollisia tai verorahojen suuntaamiseen liittyviä, maksujen puolustajien viestin pitää selkiytyä. Maksut ovat poliittisten päättäjien käsissä muutamien viikkojen päästä, ja tätä päätöstä tehdessä tulee olla sekä selkeät että faktoihin perustuvat tavoitteet siitä, mihin maksuilla tähdätään.
Sanni Pietilä
Kirjoittaja on Tamyn hallituksen jäsen
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen