Ankkalinnan yliopiston ensimmäinen tohtori

Aku Ankasta on kirjoitettu Suomessa valtavasti graduja, joissa on tutkittu muun muassa Ankkalinnan naisnäkökulmaa, urheilusanastoa sekä suosikkipiirtäjien Carl Barksin ja Don Rosan sarjakuvia.

Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin nuorempi tutkija Katja Kontturi on kuitenkin yllättäen ensimmäinen suomalainen, joka hamuaa Ankka-tohtoriksi. Rosan Ankka-tarinoiden fantasiaelementtejä käsittelevän väitöskirjan on tarkoitus valmistua kesällä 2014.

"Vaasan yliopistossa on tehty Aku Ankasta ruotsinkielinen väitöskirja vuonna 2000. Siinä ei kuitenkaan tutkittu sarjakuvien sisältöä, vaan käännöksiä."
Disney-sarjakuvista on tehty myös maailmanlaajuisesti todella vähän väitöskirjoja.

Kontturi rupesi tutkimaan Rosaa puolivahingossa, vaikka hän on ollut Aku Ankka-fani jo pienestä pitäen. Fuksikeväänä hän kuunteli Petri Hiltusen luentoa sarjakuvien fantasiasta ja hänellä klikkasi saman tien päässä.

"Innostus karkasi käsistä, ja olen tutkinut Rosaa jo kymmenen vuotta. Rosa toi Ankka-tarinoihin uuden piirustustekniikan, viittaukset historiaan, kulttuuriin ja Barksin tarinoihin."

Rosan sarjakuvissa esiintyy Aku Ankkaan harvoin yhdistetty fantasiaelementti. Kontturin tutkimushypoteesin mukaan Ankkalinna sijoittuu fantasian ja normaalin maailman välitilaan.

"Ankat seikkailevat muun muassa avaruudessa, Kalevalassa ja meren pohjassa. Roope Ankka, Pelle Peloton ja Milla Magia toimivat portinvartijoina fantasiamaailman ja reaalimaailman välillä."

Milla on puhdas fantasiahahmo, mutta Pelle on keksijänä pseudoscifityyppi. Roope on Akuakin keskeisempi hahmo väitöskirjassa, koska Aku ei pääse fantasiamaailmaan omin avuin.

Roope koki jo nuoruudessaan sukunsa vanhassa linnassa yliluonnollisia asioita kuten kummittelevia esi-isiä ja rajatilakokemuksen.

"Roope kävi lähellä kuolemaa, mutta hän palasi takaisin elävien kirjoihin. Nuoruuden kokemukset tekivät Roopesta lähetin, joka pystyy liikkumaan fantasiamaailmoihin."

Roope on Rosan ylivoimainen suosikkihahmo. Rosa rakastaa Roopea, koska hän on noussut kovalla työnteolla maailman rikkaimmaksi ankaksi.

"Roopella on myyttisiä taitoja, koska hän pystyy uimaan rahoissa ja haistamaan kullan tietyn etäisyyden päästä."

Kontturin mielestä Rosa vihjaa selvästi, että Roopen ja kapakan ilolinnun Kultu Kimalluksen välillä tapahtui jotain kultaryntäyksen aikaan Klondikessa.

"Tätä tukee se, että Kultun hiuskiehkura on Roopen kallein aarre. Aku Ankassa ei voi esittää seksiä, joten Rosan piti verhota asia salamyhkäisyyteen."

Roopen elämän suurin tragedia on se, että hän ei uskaltanut pyytää Kultua pysyvään parisuhteeseen. Roope kaipaa Kultun kanssa vietettyyn aikaan, jolloin hän oli nuori ja voimakas.

Mikki Hiiri on iso nimi Yhdysvalloissa. Siimahäntää pidetään Disneyn symbolina. Suomessa Aku on ollut aina Mikkiä suositumpi. Kontturin mielestä suomalaisten on helpompi samaistua Akuun.

"Mikki on persoonaton ja tylsä hahmo verrattuna Akuun. Mikki on liian kiltti ja hyvä. Hän onnistuu kaikessa, mihin ryhtyy."

Kontturi puhuu väitöskirjastaan Tampere Kuplii -sarjakuvatapahtumassa 22. maaliskuuta. Festivaalin puheenjohtajan Kyösti Koskelan mukaan sarjakuvien arvostus on noussut viime vuosina valtavasti.

"Sarjakuvia pidettiin roskana vielä 1970-luvulla. Lapsia kiellettiin lukemasta sarjakuvia, koska ne vievät muka kyvyn ja halun lukea kaunokirjallisuutta."

Kymmenen vuotta sitten vain pari ihmistä tutki Suomessa sarjakuvia, mutta nyt väitöskirjoja ilmestyy jatkuvalla syötöllä. Koskela myöntää, että sarjakuvia kohtaan on olemassa yhä ennakkoluuloja yliopistolla.

"Erityisesti professorikunnassa on menneisyyteen juuttuneita 70-luvun kasvatteja, jotka eivät pidä sarjakuvia vakavan tieteellisen tutkimuksen arvoisena."

Tampere kuplii

Tampere Kuplii -sarjakuvatapahtuma Siperian alueella 20-24. maaliskuuta. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Järjestetään seitsemättä kertaa.
Kävijätavoite 6000 kävijää.
Festivaalin kunniavieraana on suomalainen ankkapiirtäjä Kari Korhonen.
Sarjakuva-Finlandia-palkinnon jakavat Madventuresin Riku Rantala ja Tuomas Milonoff.
Tampere Kuplii Goes Academic -seminaari sarjakuvatutkimuksesta Tampereen yliopiston Väinö Linna -salissa perjantaina 22. maaliskuuta.

, teksti ja Samuli Huttunen, kuvitus