Jo Kurri ehdotti stipendimallia

Lainasubventio oli vain yksi selvitysmies Eero Kurrin ehdottamista opintotuen uudistamiskeinoista. Yksi oli myös opetusministeriön uusimmassa työryhmässä kannatusta saanut stipendimalli.

"Stipendimalli olisi verotukimallia selvästi yksinkertaisempi toteuttaa. Se olisi myös verotukimallia helpommin ymmärrettävä. Lisäksi stipendimallin etuna olisi se, että opintotukeen liittyvien etujen myöntäminen ja toimeenpano säilyisi edelleen selkeästi opintotukiviranomaisten tehtävänä", työryhmä kirjoittaa muistiossaan.

Stipendit saavat kannatusta myös opintotuen käytännön pyörittäjältä, Kansaneläkelaitokselta.

"Miksei tätä samaa asiaa tehdä takausstipendin muodossa? Jos suoritan tutkinnon määräajassa, Kela maksaa 1 000 euroa opintolainastani. Ymmärrettävämpi, kannustavampi, konkreettisempi ja helpommin toteutettavampi ilman mitään riskejä", sanoo Kelan pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

"Ja kustannusvaikutukset on helpompi arvioida. Summa voi siis olla mikä tahansa vakiosumma. Lisäksi ajattelisin, että osa lainavähennykseen kuluvasta rahasta voitaisiin käyttää vaikkapa asumislisän vuokrakaton korottamiseen."

Kritiikkiä valtion
organisaatioilta

Opintolainavähennys on saanut kritiikkiä erityisesti Kansaneläkelaitokselta ja Verohallitukselta taholta. Molempien edustajat jättivät työryhmän muistioon lainasubventiota kritisoivat lauselmat.

"Jotta järjestelmä voidaan ottaa käyttöön, täytyy luoda tietoliikennejärjestelmä Kelan, verohallinnon, pankki- ja luottolaitosten ja oppilaitosten välillä. Vähennyksiä varten on myös rakennettava päätösjärjestelmä siihen mennessä kun ensimmäiset verovähennykset tulevat ajankohtaisiksi. Tiedottaminen on myös yksi ongelma, eli miten saataisiin tarpeeksi kattavat ja ymmärrettävät tiedot opintolainavähennyksestä syksyllä 2005 aloittaville opiskelijoille", pohtii työryhmässä mukana ollut Kelan etuuspäällikkö Paula Viljanen.

Opintolainavähennyksen suurimmaksi ongelmaksi nähdään järjestelmän monimutkaisuus sekä opiskelijoiden että hallinnon kannalta. Verovähennysoikeuden toteamisen jälkeen verovähennyksen määrän laskeminen perustuisi monimutkaisiin ja vertaileviin laskutoimituksiin.

Lisäksi edun pitkä vaikutusaika, jopa 10 vuotta valmistumisen jälkeen, aiheuttaisi omat ongelmansa opiskeluaikaan tai lainan määrään liittyvien hankaluuksien selvittämisessä.

Opiskelijan olisi myös ymmärrettävä lainavähennysjärjestelmän toiminta voidakseen toimia tuloksellisesti.

"Malli on vaikeasti ymmärrettävä, ja siitä syystä sen kannustinvaikutusta sopii epäillä. Sen toimeenpano on tavattoman monimutkainen, kun ajatellaan stipendivaihtoehtoa. Siitä myös seuraa useita tarpeettomia riskejä. Lainaa pitäisi nostaa entistä enemmän, mutta entä jos en pystykään lyhentämään lainaa pienien tulojen tai isojen menojen vuoksi? Entä jos menen ulkomaille töihin enkä maksa Suomeen veroja? Voinko luottaa siihen, että kun nyt nostan lainaa, ovat lainavähennystä koskevat määräykset edelleen voimassa asian ollessa ajankohtainen 10-20 vuoden kuluttua?" Lahtinen ihmettelee.

Opiskelijajärjestöt
tyrmäävät subvention

Ylioppilaskunnat ovat tuoreeltaan asettuneet nyt valmistunutta opintolainavähennystä koskevaa ehdotusta vastaan. Myös Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on julkaissut asiaa koskevan kriittisen lausunnon.

"Sinänsä Tamy ei vastusta opintolainavähennystä, onhan se pieni etu niille opiskelijoille, jotka ottavat lainaa. Vähennyksen ehdot ovat kuitenkin huonot ja opiskelijan saama etu täysin riittämätön. Selvitysmies Kurri ehdotti lainasubvention kanssa toteutettavaksi asumislisän vuokrakaton korottamista 252 euroon ja Tamy kampanjoikin voimakkaasti tämän puolesta", kertoo Tamyn sosiaalipoliittinen sihteeri Anne Uusitalo.

"Mikäli opiskelijat näkisivät jatkossa lainan ottamisen houkuttelevaksi, pankit tietenkin hyötyisivät, koska opintolainaa pitäisi ottaa paljon. Vähennyksen saa käyttöönsä vasta 2 500 euron omavastuuosuuden ylittävästä osasta. Malli on myös monimutkainen: korkoja ei huomioida eikä vähennys tule koko lainamäärästä."

"Lisäksi nyt esitetty järjestelmä ei näy talousarviossa, vaan taloudelliset kustannukset tulisivat valtiolle vasta seuraavien hallituskausien aikana", kommentoi puolestaan Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittinen sihteeri Elina Karjalainen.

SYL ja Kela pyrkivät vaikuttamaan lainavähennyksen sisältöön nyt alkaneella lausuntokierroksella.

Hallituksen esitys annettaneen vuoden 2005 alussa ja eduskunta ottaa lainavähennyksen käsittelyyn tammi-helmikuun vaihteessa.