Yhteisvalintaa ja lisäpisteitä uusille ylioppilaille

Tampereen yliopisto on tänä keväänä mukana muun muassa kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa. Useat tiedekunnat myöntävät tuoreille ylioppilaille lisäpisteitä pääsykokeissa.

Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta on tänä keväänä ensimmäistä kertaa mukana kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa. Lisäksi ylioppilastutkinnon tänä vuonna suorittaneille myönnetään kaksi lisäpistettä ja viime vuonna suorittaneille yksi lisäpiste.

"Kauppatieteellisellä alalla on valintayhteistyötä järjestetty jo lähes parikymmentä vuotta. Keskustelua yhteisvalinnasta on käyty vähintään kymmenen vuotta. Tiivistä suunnittelutyötä eri työryhmissä on tehty pari vuotta", Tampereen yliopiston kauppatieteiden opintoasiainpäällikkö Inga Janka kertoo.

Suunnittelutyön tuloksena Tampereen yliopisto on viimein mukana yhteisvalinnassa, missä ovat mukana myös Helsingin kauppakorkeakoulu, Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun kauppakorkekoulu ja Vaasan yliopisto.

Tampereen yliopistossa on ollut eriasteisia yhteisvalintamekanismeja jo aikaisemmin muun muassa luokanopettajien ja lastentarhanopettajien koulutuksessa sekä englantilaisessa filologiassa.

Entä ne
lisäpisteet?

"Tampereen yliopistossa annettiin jo vuonna 2004 kauppatieteiden opiskelijavalinnassa saman kevään ylioppilaalle yksi lisäpiste. Saman kevään ylioppilaiden erityinen huomioiminen johtuu ennen kaikkea siitä, että kauppatieteellisen alan valintakoe on melko työteliäs. Viiden valintakoekirjan perusteellinen lukeminen valintakokeeseen heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen on raskas urakka", Janka selventää.

Vastaavia lisäpistejärjestelmiä on Tampereen yliopistossa myös lääketieteen, hallintotieteiden, matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen valintamenettelyissä. Pisteiden määrä vaihtelee yhdestä kahteen. Hallintotieteissä lisäpiste myönnetään tänä keväänä ensimmäisen kerran.

"Toivomme sen toimivan yleisesti psykologisena kannustimena uusille ylioppilaille ja innostavan hakemaan heti ylioppilaskeväänä. Lisäpisteen toivotaan motivoivan myös siksi, että koska hallintotieteiden oppiaineita ei voi opiskella lukiossa, suoraan lukiosta hakevat saattavat kokea olevansa heikommassa asemassa jo työelämässä olleisiin tai esimerkiksi avoimessa yliopistossa opiskelleisiin nähden", kertoo hallintotieteiden opintoasiainpäällikkö Kirsti Järvinen.

"Yhden lisäpisteen antamista nyt kokeillaan, jatkosta päätetään saadun palautteen ja arvioinnin pohjalta."

Apulaisoikeusasiamies
puuttui lisäpisteisiin

Säännösten mukaan päätösvalta lisäpisteiden myöntämisestä on tiedekunnilla.

"Tavoitteeksi on asetettu, että tulossopimuskauden 2004-2006 loppuun mennessä vähintään 50 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä", sanoo Tampereen yliopiston opinto- ja kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Jussila uudesta pisteytysjärjestelmästä.

Lisäpisteiden yhtenä osatekijänä olevat tulossopimukset ja niiden ristiriita yliopistojen toimintaperiaatteiden kanssa eivät ole jääneet huomiotta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi kuluvan vuoden alussa, että uusien ylioppilaiden saamat lisäpisteet ovat ongelmallisia ja ettei pisteitä voida perustella vain opiskeluaikojen lyhentämisellä. Jääskeläisen mukaan tuoreiden ylioppilaiden suosiminen edellyttää painavia perusteita. Lausunto liittyi Vaasan yliopiston vuoden 2004 valintamenettelystä tehtyyn kanteluun. Vaasaan pyrkineille uusille ylioppilaille oli tuolloin myönnetty jopa seitsemän lisäpistettä.

"Lisäpisteisiin on otettu oikeusasiamiehen toimesta kantaa aiemminkin, joten sinänsä tämä ei ole uutta. SMaltillista ja perusteltua lisäpistejärjestelmää ei ole pidetty lakien vastaisena", kommentoi Jussila.

Eikö lisäpistejärjestelmä syrji niitä, jotka eivät pääse yliopistoon ensimmäisellä tai toisella yrityksellä, tai hakevat opiskelemaan syystä tai toisesta vasta useampi vuosi ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen?

"Kun opiskelupaikkoja ei ole tarjolla hakutoiveiden mukaisesti, on useimmilla se riski, ettei pääse vuosikausiin tai koskaan ensisijaisesti haluamaansa koulutukseen. Ihminen on yleensä aika mukautuvainen, ja riskin vähentämiseksi olisi hyvä olla useita vaihtoehtoja", Jussila perustelee.

Yhteishaku yliopistoihin
ehkä vuonna 2007

Opiskelupaikkaa hakeva hyötyy Jankan mukaan yhteisvalinnasta, koska hän voi nyt samalla valinnalla samana vuonna hakea kolmeen kauppatieteelliseen yksikköön.

"Todennäköisyys opiskelupaikan saavuttamiseen kauppatieteellisellä alalla on moninkertaistunut. Myös kauppatieteen näkyvyys lisääntyy yhteisvalinnan kautta, josta tietenkin hyötyvät myös yliopistot."

Toisaalta suuri järjestelmä on hidas ja kankea uudistumaan.

"Yhteisymmärryksen löytyminen esimerkiksi valintakokeen sisällölliseeen uudistamiseen saattaa olla ongelmallista. Joihinkin yksiköihin voi olla vaikeaa saada riittävästi hyvin motivoituneita opiskelijoita. Tampereen yliopisto on aina ollut hyvin tavoiteltu hakukohde, joten meidän kohdallamme en tätä pelkoa usko olevan", kertoo Janka kauppatieteellisen alan näkökulmasta.

Ammattikorkeakoulujen mukaista yhteishakua yliopistoissa ei ole - vielä.

"Yhteishakua valmistellaan opetusministeriön asettamassa työryhmässä ja yhteishaku voisi mahdollisesti olla käytössä vasta vuoden 2007 valinnoista alkaen", Jussila kertoo.

Lisäpisteet ovat nekin tulleet jäädäkseen.

"Uskon, että lisäpisteiden myöntäminen jatkuu. Miten paljon lisäpisteitä tullaan antamaan, riippuu myös siitä, miten itse koetta tullaan kehittämään eli kyetäänkö vähentämään ajallisesti etukäteisvalmistautumista", Janka valottaa.

Lisätietoja verkossa: www.uta.fi/opiskelu/valinta/