![]() |
|
Tutkija Hugo Spiers Lontoon University Collegesta kehuu taksikuskeja maailman parhaiksi suunnistajiksi. Spiers käyttää taksisuhareita koehenkilöinä tutkiessaan, miten aivot suunnistavat. Hippokampuksen solut ovat eräänlainen päänsisäinen satelliittinavigaattori. Vastoin aiempaa käsitystä aikuisen hippokampuksessa voi syntyä uusia hermosoluja, ja juuri suunnistaminen edesauttaa prosessia.
Taksikuskeilla on suurempi hippokampus kuin vaikkapa bussikuskeilla, jotka kaahaavat sokkeloisilla kaduilla ennalta määrättyjä reittejä. Aviisi on pahoillaan bussikuskien puolesta.
Miehet, joilla on perinteinen käsitys sukupuolirooleista tienaavat paremmin kuin tasa-arvoisemmin ajattelevat kanssaveljensä. He ovat myös miehistä kilpailullisimpia.
Journal of Applied Psychology -julkaisun mukaan sovinisti-miehet tienaavat keskimäärin lähes 5000 euroa enemmän vuodessa kuin muut miehet. Tutkimukseen osallistui yli 12 000 vastaajaa. Heidän asenteitaan ja urakehitystään seurattiin teinivuosista aina keski-ikään.
Tutkimuksen mukaan naiset, jotka pitivät tasa-arvoa tärkeänä, eivät tienanneet juurikaan enemmän kuin perinteisiä arvoja korostaneet naiset. Tutkimuksesta kertoi Yle.fi.
Yhdysvaltain tupakkateollisuus maksoi Hollywoodin kultakaudella elokuvastudioille ja -tähdille ruhtinaallisia summia siitä, että tähdet polttivat tiettyjä tupakkamerkkejä. Kalifornian yliopistossa San Franciscossa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes kaikki 1930 - 1950-lukujen suurimmat tähdet osallistuivat tupakoinnin mainostamiseen. Savuisesta elokuvamenneisyydestä kertoi Yle.fi.
Ympäristökeskuksen mukaan mielikuva, jonka mukaan Suomen luonnonvarojen kulutus olisi kohtuullista, on vääristynyt. Keskuksen tarkistamien mittausten perusteella suomalaisilla oli vuonna 2006 maailman kolmanneksi suurin ekologinen jalanjälki.
Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri alue tarvitaan ihmiskunnan elintason ylläpitämiseen. Väärä mielikuva suomalaisista luonnonystävinä johtuu siitä, että Suomessa on verrattain paljon luonnonvaroja henkeä kohden laskettuna.
Jalanjäljen jättiläiskokoa selittää Suomen pohjoinen sijainti ja harva asutus. Lämmitykseen ja liikennöintiin kuluu leijonanosa käyttämästämme energiasta.
Kuivuudesta ja muusta ahdingosta stressaantuneet kasvit erittävät ilmaan suuria määriä ainetta, joka varoittaa naapuripuita vaarasta, kertoo tuore tutkimus.
Kalifornialaisessa saksanpähkinälehdossa tehdyt mittaukset antavat yhdysvaltalaisen ilmastontutkimuslaitoksen NCAR:n mukaan pontta tutkimuksille, joissa selvitetään kasvien käytöksen mahdollisia vaikutuksia ilmanlaatuun. Samalla saatiin ensimmäinen konkreettinen osoitus viestinnästä, jota kasvit käyvät ilman välityksellä.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen