Erilaisten tavallisten keskiviikkokalja

Seitsemältä ravintola Mixein savuttomalla puolella istuu vain Aki Kangas selaamassa iltapäivälehteä. Seksuaalivähemmistöjen opiskelijaryhmä Sekavan keskiviikkokaljat ovat kuitenkin alkamassa.

Myöhemmin pöydän ympärillä istuu kymmenen hengen joukko, ihmisiä laidasta laitaan. Yhdellä miehistä on maiharit ja musta bändipaita, toinen on lähempänä median antamaa kuvaa tyylikkäistä homomiehistä.

Naisista yhdellä on pitkät vaaleat hiukset, toisella siilitukka. Ulkonäöstä ei todellakaan voisi yliopistolla arvata, kuka kuuluu Sekavan riveihin.

Kaikki paikallaolijat ovat opiskelijoita, mutta kaikilla on eri pääaineet. Mukana on ainakin tietojenkäsittelijöitä, kielten opiskelijoita ja lääkisläisiä. Joku opiskelee teknillisellä yliopistolla ja toinen ammattikorkeassa. Vaalea nainen ihmetteleekin keskustelussa Sekavan joukon olemusta.

"Tällainen ryhmätoiminta on tavallaan keinotekoista. En tiedä, onko meillä homouden ja lesbouden lisäksi mitään muuta yhteistä."

"Ainejärjestöt muodostuvat pääaineen mukaisesti, harrastuskerhot kokoontuvat yhteisten harrastusten mukaan. Meillä tämä kerho on seksuaalisuuden mukaan", Sekavan vetäjä Kangas nauraa.

Seksuaalinen suuntautuminen tuntuu yhdistävän tarpeeksi. Jo muutamia vuosia toimineen opiskelijaryhmän perusajatuksena on viettää vapaa-aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa.

Toiminnan runkona kulkevien keskiviikkotapaamisten lisäksi ohjelma muotoillaan osallistujien toiveiden mukaan. Yhdessä on vaikkapa katsottu leffoja, ulkoiltu ja käyty museossa.

Sekavan väki vaihtuu opiskelijajärjestöjen tapaan tiheään. Reilun kolme vuotta mukana ollut Kangas lienee joukon konkareita, useat ovat kulkeneet tapahtumissa noin vuoden. Sähköpostilistalla on sata osoitetta, ja tapaamisiin kertyy paikalle vaihteleva kymmenen hengen kokoonpano.

Syvällisempiä ihmissuhteita kuin baareissa

Käydään läpi kuulumisia. Joku yhteinen tuttu on rekisteröinyt parisuhteensa, toinen mennyt naimisiin.

Joululomalla yksi oli töissä pitämässä nettikoulutusta työmiesporukalle, jossa oli kuulemma tiivistynyt heteronormatiivinen äijyys. Tarina naurattaa väkeä.

Keskusteluissa on lämmin ja avoin tunnelma, vaikka paikalla on vieras toimittaja. Olen luvannut huomaavaisuuden nimien ja kuvien julkaisemisen kanssa.

"Kaikki eivät välttämättä halua tulla ulos kaapista yleisesti lehden sivuilla", Kangas varoitti minua etukäteen.

Moneen kertaan saan kuulla, että Sekava vastaa tarpeeseen. Kynnys lähteä yksin baarien homobileisiin on monelle korkea, ja Sekavan porukka kokoontuukin yhteen ennen suuria bileitä.

"Olisi outoa tulla yksin Mixeihin istumaan. Kun tässä tutustuu kivaan porukkaan, on helpompi lähteä yhdessä", yksi miehistä pohtii.

"Itse muutin 3,5 vuotta sitten Tampereelle, ja oikeastaan kaikki läheisemmät ystävät ovat tulleet tätä kautta. Täällä on syntynyt syvällisempiä ihmissuhteita kuin baareissa", Aki Kangas kertoo.

Yhdeksältä Mixein dj heittää levylautaselle iskelmät. On Mixein teemakeskiviikko.

Alakerran tanssilattia on tyhjä, eikä yläkerran pöydissäkään ole kuin muutamia ihmisiä kuuntelemassa pöytiin raikaavaa Paula Koivuniemeä.

Sekavalaisten pöydässä selaillaan Seiskaa ja Suosikkia sekä huvitetaan toisia lukemalla sieltä parhaat pätkät. Mitä Seiskan horoskooppi lupaa rakkauteen?

Suosikin posterissa hymyilee tumma mies. "Eikös Mikko Leppilampi ole aika namu?"

"Me ei kysytä, kenestä sä tykkäät"

Tampereen homokulttuuri on avoinna myös avarakatseisille heteroille.

Seksuaalivähemmistöille suunnattua toimintaa on syntynyt Tampereelle viime vuosina yhä enemmän. Perinteisen Setan rinnalle on tullut yliopiston opiskelijaryhmän lisäksi itsenäinen yhdistys Gay Tampere, joka haastaa bileillään Tampereen maineen yhden homojärjestön kaupunkina.

Seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavassa kansalaisjärjestö Setassa ei olla tulokkaasta huolissaan.

"Tampereen Setalla ei ole mitään monopolia bileiden järjestämiseen. Ihan avoimesti annamme muiden ryhmien toimia, eikä meillä ole tarvetta saada kaikkea toimintaa Setan alle", kertoo Setan työntekijä Heidi Parkkali.

Seta järjestää neljä kertaa vuodessa Leimarit, jotka ovat seksuaalivähemmistöille ja avarakatseisille heteroille tarkoitetut leimautumisbileet. Leimarit esiintyjineen ovat jo vakiinnuttaneet asemansa Tampereen homokulttuurissa, ja väkeä saapuu Kuopiota ja Jyväskylää myöten.

Setan toiminnan pääpaino ei kuitenkaan ole bileiden järjestämisessä. Sosiaali- ja tiedotustyö on tärkeää, ja Seta ylläpitää myös erilaisia vertaisryhmiä. Tammikuussa on alkanut uusi keskusteluryhmä 22-30-vuotiaille sukupuoleen katsomatta.

Jo pitempään toimineeseen naisten ryhmään kokoontuvat kaikenikäiset lesbot ja bi-seksuaalit. Viime aikoina kävijöitä on ollut parikymppisistä viisikymppisiin asti. Ryhmää vetävän Sisko Markkulan mukaan illat ovat lähinnä leppoisaa yhdessäoloa.

"Juomme kahvit ja höpötämme akkojen juttuja."

Viimeaikaisista teemoista erityisesti tarot-tulkinnat herättivät kiinnostusta.

"Deittihakumielellä mukaan tulevat karsiutuvat nopeasti joukosta pois. Ryhmä toimii enemmän kaveriporukkana, vaikka me kaikki olemmekin sinkkuja. Jostain syystä se tahtoo mennä niin, että kun lepakot pariutuvat, ne jäävät kotiin."

Sateenkaari esiin pääkadulle

Keskustassa sivukadulla sijainnut homobaari Mixei muutti syksyllä suurempiin tiloihin Itsenäisyydenkadulle. Vanhassa paikassa jäi viikonloppuisin liikaa asiakkaita ulos.

"Muuttaminen ison kadun varteen jännitti kyllä vähän. Tampereella ovat monet asiat vielä aika piilossa Helsinkiin verrattuna", ravintolapäällikkö Leena Kallio selittää.

Muuton jälkeen osa asiakkaista arkaili astua sisään suoraan pääkadulta sateenkaaritunnuksen alta. Toisaalta monet ovat sanoneet, että on korkea aika tulla esiin. Hyväksyntää ei voi saada pysymällä piilossa.

Homobaarissa käyminen on tällä hetkellä jopa trendikästä, ja heterotkin ovat löytäneet Mixein. Kallion mukaan viikonlopun asiakkaista jo 20 prosenttia on heteroita ja kaikki ovat tervetulleita.

Tärkeintä on asiallinen käytös. Monista baareista tutut kädenväännöt ja epäonnistuneita iskuyrityksiä seuraavat kärhämät puuttuvat Mixeistä.

"Täällä on helppo asiakaskunta. Viikonloppuisin meillä on kaksi portsaria, vaikka puhumalla on aina selvitty. Asiakkaiden turvallisuudentunne on kuitenkin tärkeä."

Homobileitä heteroravintoloihin

"Käsitykseni hauskanpidosta ei ole keskustelu vertaisryhmässä. Kavereiden kesken mietimme, että meille 20?30-vuotiaille homoille pitäisi saada harrastustoimintaa", Mikko Lehtiniemi kertaa Gay Tampereen alkua puolitoista vuotta sitten.

Kaveriporukan pyörittämä yhdistys on ehtinyt tehdä jo paljon. Viime kesänä oli ensimmäinen poikkitaiteellinen gay-taidetapahtuma, ja uutta suunnitellaan ensi kesälle.

On käyty keilaamassa, ja nyt kerätään kevääksi pyöräilyporukkaa. Tavoitteena on osallistua Likkojen lenkille. Suurimpia joukkoja vetävät kuitenkin bileet.

Gay Tampereen ajatuksena on järjestää homobileitä tavallisissa heteroravintoloissa. Juhlien laatuun satsataan, ja omasta porukasta löytyy hommaan ammattitaitoa.

Lehtiniemi kertoo huomanneensa aiemmin bileissä, että yhden dj:n on vaikea miellyttää isoa porukkaa, jolla on eri musiikkimaku, vaikka seksuaalinen suuntaus onkin sama. Kaksikerroksisessa ravintolassa kuten Laternassa voi toisaalla soittaa konemusiikkia ja toisaalla vaikka enemmän "homohömppää".

Gay Tampere keskittyy harrastustoimintaan eikä sekaannu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tapahtumillaan Gay Tampere haluaa tuoda esiin homokulttuuria ja kertoa homojen olevan olemassa. Sen suurempaa numeroa he eivät halua homoudesta tehdä.

"Tärkeää on pitää koko ajan pilke silmäkulmassa. Ei elämän tarvitse olla kamalaa, vaikka ollaankin homoja. Suurin osa homoista ja lesboista on kuitenkin aika normaaleja, taviksia", Lehtiniemi naurahtaa.

Eeva Laine