Indie haastaa musiikin suuret

Levymyynti takkuaa, ja monikansalliset levy-yhtiöt fuusioituvat ja potkivat yhtyeitä kadulle. Suurten sekaan versoaa pieniä indie-yhtiöitä, myös Tampereelle. Miksi tavallisen musiikinkuluttajan pitäisi välittää tästä kaikesta?

Sali on täynnä krapulaisia musiikkivaikuttajia. Yleisö seuraa hartaasti, kuinka neljä panelistia keskustelee pienten ja suurten levy-yhtiöiden suhteesta Musiikki & Media
-tapahtumassa Tampereella.

Paneelissa pienet ovat niskan päällä. Levyjättejä edustava EMI Music Finlandin toimitusjohtaja Wemppa Koivumäki kuuntelee raadin ripitystä: pienet ovat joustavia, isot kankeita. Indie-yhtiöt taitavat uudet markkinointikikat ja hiovat yhtyeet timanteiksi.

"Eikö olekin Wemppa niin, ettette tiedä mistään mitään", heittää tamperelainen indie-yrittäjä Paavo Bäckman. Sali nauraa perässä.

"Isot ovat kusessa"

Bäckman on ainakin puoliksi oikeassa. Isot levy-yhtiöt ovat olleet suurissa vaikeuksissa, mutta levyalan kriisi on rokottanut myös pieniä. Koko bisnes on ollut alamäessä viime vuodet, kun erityisesti internetin kautta leviävä musiikki on syönyt levymyyntiä. Tänä vuonna myynti on laskenut 13 prosenttia.

Kun kaupankäynti on takkuillut, suuret levy-yhtiöt ovat yhdistyneet ja potkineet pihalle niin bändejä kuin henkilökuntaakin. Kun Sony ja BMG pian fuusioituvat, monikansallisia levyjättejä on jäljellä enää neljä.

Tehostaminen on jättänyt tilaa ruohonjuuritasolle, jossa on viime vuodet käynyt kuhina. Tampereellakin pieniä levy-yhtiöitä toimii jo puolenkymmentä.

"Isot ovat kusessa", Paavo Bäckman sanoo siemaillessaan teetä tamperelaiskahvilassa.

"Pienet firmat ovat kuin torakoita, joilla on mahdollisuus joustaa ja joilla ei ole sijoittajia hengittämässä niskan takana."

Kun rahaa on käytettävissä vain vähän, pienet osaavat tinkiä kuluista. Esimerkiksi studiokuluissa voi säästää, kun käy äänittämässä raitoja yöaikaan.

20 suurinta hallitsee markkinoita

Bäckman on johtanut Jussi Ruusilan kanssa perustamaansa Merceedees Tuotantoa vuodesta 1999. Hän on myös indie-firmojen yhdistyksen IndieCon puheenjohtaja.

"Helvetin karua meininkiä", kuuluu Bäckmanin määritelmä musiikkibisneksestä.

IndieCohon kuuluu jo 30 pientä, Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajiin ÄKT:hen kuulumatonta yhtiötä, ja niiden toiminta on selvästi ammattimaistunut viime vuosina. Yksi syy nousuun on tekniikan kehittyminen.

"On genrejä, joissa voi tehdä laadukasta tavaraa ilman miljoonan studiota", Bäckman sanoo ja antaa esimerkeiksi rapin ja tanssimusiikin.

"Eikä koko levynteon prosessi ole enää mitään salatiedettä. Muusikotkin alkavat tietää, että tähän kuuluu muutakin kuin kännissä örveltämistä."

Suomessa julkaistavien levyjen määrä on pikku hiljaa lisääntynyt, vaikka suomenkielisen musiikin markkina-alue on pieni.

Maassa julkaistaan yhteensä 2500-3000 uutta äänitettä vuosittain, mutta enemmistö levyistä ei leviä kaveripiiriä tai yhdistyksen vuosijuhlaa pidemmälle. ÄKT:n 20 jäsenyhtiötä julkaisevat vuodessa yhteensä 300-400 levyä, ja niiden markkinaosuus on lähes 90 prosenttia.

Indien nousu palvelee myös kuluttajaa

Kotona levyjään pyörittävä kuluttaja tuskin piittaa, kenen leivissä artisti on. Indien nousulla on kuitenkin muitakin vaikutuksia kuin levyn takakannen logojen monipuolistuminen.

"Indie-tuotanto etsii rohkeammin uusia tuulia. Riippumaton tuotanto elää lähempänä ruohonjuuritasoa ja aistii makusuuntausten muutokset nopeammin", sanoo ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää.

Paavo Bäckmanin mukaan pienten levy-yhtiöiden ammattimaistuminen palvelee myös kuluttajaa, koska suuret yhtiöt eivät kykene pitämään riveissään jokaisen genren bändejä ja taitajia.

"Pienimmistä genreistä tulee nykyään laadukasta tavaraa, eivätkä levyt ole enää mitään kyhäelmiä", hän sanoo.

Bäckman uskoo myös, että indie-kentän nousu on laskenut levyjen hintoja. Tietä näytti lahtelainen levy-yhtiö Levy-yhtiö, joka alkoi myydä singlejä kymmenellä markalla ja pitkäsoittojakin keskimääräistä halvemmalla.

EMIn Wemppa Koivumäki ei usko, että indie-yhtiöiden hintapolitiikka on laskenut myös suurten yhtiöiden uusien julkaisujen hintaa.

"Se on ehkä vaikuttanut levyjen hintaelinkaareen ja siihen, kuinka nopeasti levy tippuu mid price -luokkaan."

Tulevaisuus on yhteistyössä

Koivumäki myöntää, että mielikuvassa kankeasta levyjätistä ja joustavasta indie-firmasta on osittain totta.

"Koska yhtiöt ovat monikansallisia, joudumme seuraamaan tiettyjä säännöstöjä", hän sanoo.

Toisaalta isolla yhtiöllä on mahdollisuuksia, joista pienet voivat vain uneksia. Kun EMI päättää tehdä artistista suuren, se voi levittää musiikkia ja hyödyntää mediasuhteitaan ympäri maailmaa.

Mikä on sitten musiikkibisneksen tulevaisuus? Koivumäki uskoo, että tilaa on sekä suurille että pienille.

EMIn julkaisupolitiikka voi olla merkki tulevasta. Yhtiön julkaisuista jo 20-30 prosenttia on syntynyt ulkopuolisen firman kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena.

Paavo Bäckman on samoilla linjoilla Koivumäen kanssa. Lisenssisopimukset, joissa pieni yhtiö tai bändi toimittaa valmiin materiaalin isolle levitykseen, yleistyvät. Ero entiseen on se, että pienyhtiöiden neuvotteluasemat ovat Bäckmanin mielestä nyt paremmat.

"Indie-kentän ei tarvitse enää pyytää tasoitusta, että vitsi kun meillä ei ollut rahaa tehdä levyä kunnolla."