![]() |
|
Kirjailija Ama Ata Aidoota on vaikea kuvitella Ruotsin-laivalle. Jurriset keski-ikäiset suomalaiset ja arvonsa tunteva afrikkalais-mama eivät oikein istu samaan kuvaan.
Yleensä hämmentävän suorapuheinen Aidoo muistelee silti reilun kymmenen vuoden takaista reissua Itämeren yli lämmöllä.
"Kaunis matka", hän kuvailee kelluvia baari-ostoskeskuksia.
Lautalle hänet veivät yliopistovierailut Suomessa ja Ruotsissa, minkä lisäksi Aidoo on käynyt pohjolassa kahdesti: viisi vuotta sitten juhlistamassa kirjansa suomennosta ja jo sitä aiemmin kansainvälisessä kirjailijatapaamisessa.
Nyt istumme hotellin aulassa Aidoon kotimaassa Ghanassa, Länsi-Afrikassa. Kirjailija tuntuu toden totta ymmärtävän suomalaisten tapojen päälle, sillä hän iloitsee suunnattomasti pienestä votkapullosta, jonka olen vinkin perusteella vienyt hänelle tuliaisiksi.
Yli 60-vuotiaalla Aidoolla on kiire. Hän on juossut koko viikon kokouksesta toiseen, ja tänä aamuna oli kiihkeä neuvottelu tekeillä olevan lastenkirjan kuvittajan kanssa.
"Keskustelu oli välillä hyvin kiivasta, koska olimme asioista eri mieltä", Aidoo selittää puuskuttaen.
Kävelykeppi nojaa pöytään, kun uupunut kirjailija päättää tilata kahvin. Ennen sen saamista hän on melkein liian väsynyt puhuakseen.
Aidoo on yksi Afrikan arvostetuimmista kynäilijöistä ja on lisäksi toiminut Ghanan opetusministerinä. Kansainvälisesti häntä on tituleerattu afrikkalaisen naisen ääneksi, mutta länsimaissa hänen ajatuksensa herättävät myös kauhistusta.
"Jotkut feministit ovat hyökänneet minua vastaan, mutta minusta he ovat tekopyhiä", Aidoo sanoo.
Hämmennyksen takana on hänen ainoa suomennettu kirjansa Muutoksia - eräs rakkaustarina. Siinä koulutettu ja itsenäinen afrikkalaisnainen menee naimisiin miehen kanssa, jolla on jo vaimo.
Aidoo sanoo suoraan, että hän ei pidä moniavioisuutta suurena ongelmana.
"Euroopassa ajatellaan, että se on kauhean primitiivistä. Minusta taas yksiavioisuus voi olla pahempaa. Siinähän yhden naisen pitäisi omistaa koko elämänsä miehelle", Aidoo provosoi.
Hänen mukaansa moniavioisuus oli aikanaan ihan hyvä järjestelmä, mutta myöntää, että aikojen muututtua se ei enää toimi entiseen tapaan.
Kun kahvia ei kuulu, Aidoo pyytää nuorta haastattelijaa kovistelemaan tarjoilijaa. Ja kun juoma saapuu, hän haluaakin kaakaota.
Tarjoilija ymmärtää vinkistä, että virvoke pitää vaihtaa toiseen.
"He is vee-ry nice", pikkuruinen nainen toistelee tummalla äänellään, kun mies lähtee toimittamaan tehtäväänsä.
Jotkut olisivat suuttuneet.
Aidoon mukaan afrikkalaisen ja eurooppalaisen naisen välillä on vain yksi ero: keskivertoafrikkalaisella ei ole ollut mahdollisuutta saada korkeaa koulutusta toisin kuin länsimaisella sisarellaan.
Toisaalta hän muistuttaa, että tilanne ei ole sama koko mantereella. Esimerkiksi Länsi-Afrikan helmessä Ghanassa vähemmistöllä naisista on aina ollut mahdollisuus hyvään koulutukseen ja työhön. Heitä on tuomareina, opettajina, lentäjinä sekä yliopiston opettajina - ainoastaan politiikkaan naiset eivät vielä ole juuri päässeet mukaan.
Kaakao on juotu, ja meidän taitaa olla aika lopettaa. Aidoo kumartuu pöydän yli ja puhuttelee toimittajaa etunimellä:
"Kuinka kauan me oikein aiomme tehdä tätä haastattelua?"
Very nice Joseph on jo tietenkin saanut reilun juomarahan.
Eeva Sederholm
Accra, Ghana
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen