Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kansan vaatimuksesta: Huh, pakkasta -20 astetta - mies yöpyi veneen alla vesiselvänä

Kansa huolestui, kun kohutoimittaja päätyi yöksi soutuveneen alle Pyhäjärven rantaan.

Aviisin kohutoimittaja testasi,  miltä tuntuu elämä rantojen miehenä.  Hän vietti yön 20  asteen pakkasessa  veneen alla Pyhäjärven rannalla. Apuna  oli kaksi makuupussia ja kolme  vaatekerrosta.
Aviisin kohutoimittaja testasi, miltä tuntuu elämä rantojen miehenä. Hän vietti yön 20 asteen pakkasessa veneen alla Pyhäjärven rannalla. Apuna oli kaksi makuupussia ja kolme vaatekerrosta.


Hei joo
, sähän voisit vaikka nukkua veneen alla kuten kunnon puliukot konsanaan", päätoimittaja Honkanen intoilee puhelimessa, kun suunnittelemme hänen viimeiseksi jäävää Aviisiaan.

"Se olisi todella tyhmä juttu, ei ole varmaan tehty koskaan ennen."

Idealle naureskellaan. Sitten sitä vähän mutustellaan. Kohta se alkaakin tuntua jo varsin toteutuskelpoiselta. Joskus sitä vaan innostuu turhan helposti, näin kauniisti ilmaistuna. Rumempaakin on kuultu, pakkasyönä veneen alla maatessa myös omasta suusta.


Testi-iltana
maa on kuorrutettu Antti-tuiskun tiputtamalla puuterilumella. Pakkasta on rapeat parikymmentä astetta. Ajatus yöstä veneen alla ei yllättäen tunnukaan niin hyvältä. Mutta kun on menty uhoamaan, niin ei auta kuin vetää varusteet päälle.

Kylmällä ulkoillessa tärkeintä on oikea kerrospukeutuminen. Alimmaiseksi tulee tekninen alusasu, joka siirtää kosteuden pois iholta. Seuraava kerros on lämmintä fleeceä, sitten Gore-Texiä ja villaa sekä päällimmäiseksi paksu untuvatakki. Nykyajan napaseikkailija pukeutuu huipputekniikkaan.

Jalkaan laitetaan ilmavat merinovillasukat ja päälle perinteiset kotona kudotut. Käsiin ei kunnon tumppujen voittanutta lämmikettä ole vielä keksitty.

Avopuoliso seuraa pukeutumisoperaatiota tuhahdellen.

"Toivottavasti saat edes korvatulehduksen, on meinaan taas niin typerä idea."

Ymmärrettävää, onhan hän joutunut katselemaan tätä törttöilyä vuositolkulla. Ovesta lähtiessäni hän on jo huolissaan, että tulihan nyt vettä mukaan.


Pyhäjärven rannassa
ei yllättäen olekaan ihan niin kylmä. Järvi ei ole vielä jäässä ja avovesi lämmittää ilmaa.

Veneitä on rivissä useita, mutta tiloiltaan sopivan yksiön löytäminen ei käy käden käänteessä. Kun se lopulta löytyy, tilkitään reunat lumella ja maahan laitetaan pari makuupatjaa. Kampean itseni matalaan majaani. Päätoimittaja toivottaa hyvät yöt ja jättää minut veneen alle rustaamaan muistiinpanoja ruutuvihkoon otsalampun valossa.

Muusta maailmasta eristetty veneenalunen lämpenee hiljalleen. Lainehtivan järven ääni kuuluu vaimeana. Tunnelma on tuttu lapsuudesta, kun piilotettu puumaja tai lumilinna muodosti oman maailman, joka on fyysisesti lähellä todellista, mutta henkisesti kaukana siitä. Veneen alla tilaa on vähän, mutta kylkeä pystyy kääntämään. Olo on levollinen, vaikka oudossa tilanteessa ajatus hyppii asiasta toiseen. Lopulta nukahdan.

Herään aamuyöstä, joskaan en kylmyyteen. Tuntuu siltä, että testi on ohi ja aika lähteä sänkyyn nukkumaan. Täysikuu ja puihin tarttunut kuura tekevät tutusta maisemasta taianomaisen ja oudon.


Vaikka veneen
alla oli varsin lämmintä ja tunnelmallista, kotiin kävellessä käy sääliksi niitä, joille se on ainoa vaihtoehto.

Alkuperäisenä ideana jutussa oli testata rantojen miesten kuuluisaa selviytymiskikkaa, mutta ei tällä touhulla ollut mitään tekemistä sen kanssa. Gore-Texiin ja microfleeceen kääritty laiskanpulskea opiskelija, jolla lämmin sänky odottaa muutaman sadan metrin päässä. Tämä oli nyt vain tämmöinen tyhmä Juhis-juttu.

Jokaisen kannattaa kuitenkin tehdä tyhmä juttu aina silloin tällöin. Heittäytyä irrationaaliseksi, rikkoa totuttua kaavaa.

Se on hillittyä ulkokuorta korostavassa järjen yhteiskunnassa vapauttavaa ja tekee maailmasta mielenkiintoisen. Tuttuja polkuja on mukavampi kulkea, kun välillä hyppää niiltä sivuun ihan vain nähdäkseen, mitä siellä tapahtuu.

Arki on karu ja harmaa, mutta ei elämän aina tarvitse olla niin pirun vakavaa. Eikä journalismin.


Vuonna 2007 Aamulehden kaupunkilehti Torista alkanut juttusarja tuskin päättyy tähän, sillä onhan tyhmä Juhis sen verran julkisuushakuinen sälli ja Honkasen Seppo muuten vain oman elämänsä Jope Ruonansuu. Toistaiseksi ei tiedetä, missä mediassa tyhmä Juhis seikkailee seuraavaksi.



Juho-Matti Paavola


Kommentti



Minut oli
juuri valittu Aviisin päätoimittajaksi, kun kohtasin ravintolassa nuoren humalaisen miehen. En tuntenut häntä, mutta hän uskoi tuntevansa minut. Tunsin tönäisyn rintapielessäni.

"Seppo hei. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että olet täysin väärä valinta Aviisin päätoimittajaksi. Kun sinä olet siellä, Aviisissa julkaistaan pelkkiä tyhmiä Juhis-juttuja."

Seuraavana päivänä päätimme tyhmän-Juhiksen (Juho-Matti Paavola) kanssa, että yleisö saakoon haluamansa. Valitettavasti emme ole ehtineet toteuttaa kaikkia ideoita. Tekemättä jäi esimerkiksi juttu, jossa avonaiseen poplariin, uimahousuihin, Hitler-viiksiin ja Amnestyn liiviin pukeutunut itsensäpaljastaja Juhis lähestyy ihmisiä tatuointikone kädessään kysellen:

"Anteeksi, kiinnostavatko sinua ihmisoikeudet?"

Seppo Honkanen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto