Muuttamalla ei ratkaista Tamyn identiteettipaniikkia

Tamyn toimintasuunnitelmaan kirjattiin tälle vuodelle Tamyn toimistojen kampukselle muuton edistäminen. Hyvä, että asiaa selvitetään. Muutosta on kuitenkin tehty se rationaalisempi vaihtoehto ja positiivista henkeä nostatettu, ennen kuin tiedetään, mitä projekti maksaa tai käytännössä tarkoittaa.

Mielestäni muuttokeskustelun oletukset kertovat itse lietsotusta identiteettipaniikista. Ikuisuuskeskustelu jäsenistön lähestymisestä ja osallistamisesta on liekeissä muuttoa pohdittaessa. Syy jäsenistön kiinnostuksen vähäisyyteen nähdään Yo-talon sijainnissa. Muuton kampukselle oletetaan korjaavan tilannetta kuin taikatempun.

Minulle Tamy oli neljä vuotta virasto, jolle maksan muutaman kympin vuodessa. Sitten lähdin mukaan kopojaostoon ja päädyin hallitukseen. Havaitsin, että siellä tehdään paljon tärkeää työtä, johon tutustumista suosittelen kaikille. Tamy ei ole rakettitiedettä.

Havainnostani huolimatta en kuvittele, että jokainen rivijäsen kaipaisi Tamya päiviensä valoksi ja iltojensa iloksi. Kaikkia ei tarvitse kiinnostaa, enkä usko Tamyn tyrkyttämisen toimivan yhtään paremmin, jos sitä suunnitellaankin kampuksella sijaitsevassa toimistopoterossa. Tamyn uskottavuus edusvalvojana ei ole sijainnista kiinni. Tamyn toiminta tunnetaan huonosti, mutta siihen luotetaan.

Miksi tamylaisuuden edes pitäisi olla identiteetti? Opiskelijaidentiteetit muodostuvat monialayliopistoissa ainejärjestö- ja tieteenalapohjalle. Tai sitten ihmisillä on ihan muut identiteettiprojektit, ja hyvä niin.

Emme tarvitse väkisin väännettyä yhtenäiskulttuuria. Väkisin vääntäminen ei toimi, sen todistaa Tamyn järjestämien bileiden suosio.

Tänä päivänä on paljon enemmän kulttuuri-, aate-, disko- ja krebatarjontaa. On kilpailua, ja ihmiset voivat valita, mihin kuuluvat. Yhtenäiskulttuurista on toki hyötyä, jos joskus pitää mobilisoida vastarintaa lukukausimaksuille. Tosin uskon sen syntyvän ilmankin tilanteen vaatiessa.

Kapeakatseisesta rationalismista kertoo myös se, ettei kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Yo-talon hylkäämisen merkitystä ole juurikaan pohdittu. Kulttuurihistoria edellä ei päätöksiä tehdä, mutta sen tärkeyden unohtaminen kertoisi ylioppilaiden sivistyksen puutteesta.

Muuttosuunnitelmista on kiusallista olla eri mieltä, sillä muuttokriittisyys on leimaantunut maahanmuuttokriittisyyteen verrattavaksi pahaksi. Konsensuksen rikkominen ei ole suosittua.

Muutto on sen propagoijien mielestä pelkästään järkihomma. Niin se olisikin, jos kaikki puitteet olisivat selvillä ja hyviksi todetut.

Tunne tulee ennen järkeä ja taustalla vaikuttaa ideologia, jonka mukaan A) kampukselle siirtyminen lähentää Tamya jäsenistöön ja B) kaikkia varmasti kiinnostaisi ja pitäisi kiinnostaa, jos Tamy vaan olisi riittävän lähellä.

Pidän kumpaakin oletusta kyseenalaisena. Toivottavasti emme ainakaan päädy tilaneeseen, jossa jäsenistö huomaa jäsenmaksun noustua Tamyn lähentyneen sitä tulemalla kalliimpiin tiloihin kampukselle.

Tiina Heikkilä
edaattori, hum. kandi

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (8)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Pieta (09.02.12, kello 15:16)
Olen ihan samaa mieltä, että Tamyn ei tarvitse olla opiskelijoille ensisijainen samaistumisen kohde. Mutta muuttoa on puolustettu paljon muullakin kuin Tamy-identiteettipolitiikalla: käytännöllisyys, parempikuntoiset tilat, mahdolliset taloudelliset säästöt, helpompi vuorovaikutus yliopistolla, opiskelijoiden palvelujen saatavuus, esteettömyys jne. Muuttoa vastaan en ole vielä kuullut enkä tässäkään kirjoituksessa näe kovin vakuuttavia argumentteja - kulttuurihistoria ei ilmeisesti kelpaa syyksi edes sulle itsellesi :)?
Tiina H (09.02.12, kello 18:20)
En vastusta muuttoa sinänsä, joten minulla ei ole tarvetta argumentoida sitä vastaan. Tarkoitus on kritisoida keskustelun tasoa ja muuttoon liitettyjä oletuksia. Toki sitä puoltavat yksinkertaiset järkihommat, jos reunaehdot saadaan Tamyn toiveiden mukaisiksi. Siksi en sitä vastustakaan. Toistaiseksi jos on iso jos.

Mielestäni muuttokeskustelussa pitäisi miettiä myös ideniteettejä ja hyväksyä, ettei kaikkia kiinnosta.

Kulttuurihistorialliset syyt ovat tänä päivänä niin epäsuosittuja, ettei pelkästään niillä kannata yrittää mitään perustella.
Gritten (10.02.12, kello 17:29)
Olen samaa mieltä Pietan kanssa. Minusta muuttoa ei ole ensisijaisesti perusteltu identiteetin kautta, vaan nimenomaan parempikuntoisilla tiloilla ja myös henkilökunnan kannalta paremmalla sijainnilla (kokoukset ovat tosi usein yliopistolla). En siis ymmärrä, mitä keskustelua kritisoit, sillä identiteetti näkökulma on vain yksi osa koko keskustelua, eikä ole minusta ainakaan ollut kovin paljon edes pääosassa.

Toki minustakin reunaehdot muutolle tulisi saada selville mahdollisimman pian, eli siis mitä se maksaisi.Yo-talo säätiössä on sitten TTYY:n puolesta kaksi arkkitehtiopiskelijaa, joten uskon, että yo-talon kohtaloa saadaan arvioimaan ihan asiantuntevat tyypit, sitten jos muutto toteutuu.
Tiina H (13.02.12, kello 17:43)
"En siis ymmärrä, mitä keskustelua kritisoit, sillä identiteetti näkökulma on vain yksi osa koko keskustelua, eikä ole minusta ainakaan ollut kovin paljon edes pääosassa."

Nimenomaan. Kritisoin sitä, että keskustelussa ollaan keskitytty käytännöllisiin seikkoihin ja samalla tehty ideologisia oletuksia. Eli ollaan oletettu, että muutto tuo Tamylle identeettipoliittista hyötyä ja että Tamy tarvitsee tuota hyötyä. Identiteetistä on puhuttu vähän ja oletettu paljon.

Mutta mitään identiteettilinjapaperia ja mietintäkomiteaa en ala vaatia :D
Pieta (14.02.12, kello 23:05)
Itse en ole vahvoihin identiteettipoliittisiin oletuksiin törmännyt tai niitä huomannut. Mun mielestä identiteettipointti on nähty vain yhtenä mahdollisena hyvänä puolena, mutta ei sen varaan ole laskettu. En ainakaan itse näe että muutto huonontaisikaan opiskelijoiden suhdetta Tamyyn.
Uta.fi (16.02.12, kello 16:24)
Tiina Heikkilän kirjoituksessa on paljon miettimisen arvoisia ajatuksia.
Veera Kaleva (23.02.12, kello 16:53)
tamyblogi.wordpress.com/2...

Täällä vastinetta Heikkilälle ja selkoa muutosta.
Seppo Honkanen / Aviisi (23.02.12, kello 19:25)
Aviisi rohkenee muistuttaa, että lehdessä julkaistaan aivan yhtä mielellään niin muuttoa puolustavia kuin vastustaviakin mielipidekirjoituksia. Kirjoittakaa, hyvät ihmiset!

Mielipidekirjoitukset (aiheesta kuin aiheesta) otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi. Pituus max. 2 500 merkkiä.