Seuraava maksaa

Koko lukuvuosi on väännetty peistä opintoaikojen rajauksesta ja opintotuen suuruudesta. Eduskuntaan asia menee vasta syksyllä, eikä vielä voi sanoa mitään lopputuloksesta. Keskusta asettunee hallituksen esityksen taakse, mutta demarileiri lupaa pistää kampoihin.

Kuvitellaanpa, että lakiesitys menee läpi. Mikä muuttuu? Ei juuri mikään.

Useimpien täytyy suorittaa opintonsa yhdeksässä vuodessa. Se romuttaa periaatteen ikuisesta opinto-oikeudesta, mutta tilastojen mukaan vain ani harva yli tuon ajan opiskelevista valmistuu nykyäänkään.

SYL:in passiivirekisterimalli puuttuisi opintojen viivästymiseen hyvissä ajoin, mutta opetusministeriö tyrmäsi mallin käsittämättömin perustein.

"Ei se olisi vaikuttanut opintojen tehostamiseen", ylijohtaja Arvo Jäppinen perusteli Hesarissa (7.5.). Mitä? Sehän mallin etu juuri on! Ja miten Haataisen giljotiinimalli muka tehostaa opintoja?

Opintorahaa ei nosteta, vaan opintolainaa voi vähentää verotuksesta. Hip hei, opiskelija saa tukensa sitten, kun ei sitä enää tarvitse.

Ministereiden oli helppo tehdä päätös lainasubventiosta, sillä verotuloja uudistus vaatii vasta ensi hallituksen aikaan. Menoja kertyy vuodesta 2010 lähtien 15 miljoonaa ja 2015 lähtien 30 miljoonaa vuodessa.

Seuraava maksaa.

Rutkasti tasa-arvoisempi ja helpompi tapa olisi ollut nostaa suoraan opintorahaa. Sen vaikutukset olisivat olleet aivan samat kuin lainasubventiossa: opiskelijoilla olisi ollut varaa päntätä täysipäiväisesti.

Jos opiskelee maisteriksi nopeasti viidessä vuodessa ja nostaa joka vuosi maksimilainat, kertyy hänelle maksettavaksi 13 500 euroa plus korot. Tällöin valmistumisen jälkeen verotuksesta saa vähentää 3 300 euroa, eli jäljelle jää reilu 10 000 euroa.

Yli 60 000 mummon velat niskassa on hyvä lähteä esimerkiksi perhettä perustamaan, varsinkin jos ei saakaan töitä.

Se siitä opintososiaalisen aseman parantamisesta.