Amerikka vastaan muu maailma

Siellä missä alkoholin tarjoilu päättyy, alkaa Iran. Toisella puolella maailmaa sijaitsee karnevalistinen Hollywood. Yhtä kaaosmaisia paikkoja ovat omalla tavallaan molemmat. Ben Affleckin kolmannessa ohjaustyössä Argossa liikutaan näiden kahden ristiriitaisen miljöön välillä.

Tositapahtumiin pohjautuva trilleri kuvaa amerikkalaisten panttivankien pelastamista Iranin Teheranista. Keskiöön nousee CIA:n agentti (Affleck), jonka suunnitelemaan peiteoperaatioon tarvitaan elokuvantekijöiden apua.

Tarina on huikea, mutta kuvallinen kerronta jää ontoksi. Affleck tuntuu tarkentavan huomiota itsestäänselvyyksiin, kun tarina antaisi mahdollisuuden muuhunkin.

Jännite kuitenkin säilyy elokuvassa loppuun asti, niin ettei kynsiä meinaa riittää pureskeltavaksi.

Kerronta on poliisisarjoista tuttua käytävillä ravaamista ja puhelimessa puhumista. Takaa-ajoilta katsoja sentään välttyy. Vähäeleisen päähenkilön tulehtuneeet välit perheeseen ja alkoholiongelma ovat liiankin tyypillisiä taustatarinoita.

Myös iranilaisista luodaan kovin yksipuolinen kuva. Väkivaltaisilla partasuilla liikenee aina aikaa kaaosmaiseen mielenosoitukseen. Alussa pikakelauksella läpikäyty Iranin historia ei korvaa iranilaisista annettua kuvaa. Taloudenhoitajan (Sheila Vand) pieni sivurooli tuo sentään hitusen iranilaista näkökulmaa tapahtumiin.

Harkitut tyylilliset rikkeet komedian ja trillerin välillä luonnistuvat käsikirjoittaja Chris Terriolta. Lopputekstien aikana valokuvien kautta selviää, kuinka orjallisesti todellisia tapahtumapaikkoja on jäljitelty elokuvassa. Viimeisen sanan pääsee lopputekstien aikaan kajauttamaan vielä entinen presidentti Jimmy Carter. Amerikkalaisen Oscar-raadin sydäntä se saattaa lämmittää.

Argo (2012), Ohjaaja: Ben Affleck, kesto 2h.

***

Sanna-Kaisa Lähdeaho