Työttömyyskassaan kannattaa liittyä jo opiskeluaikana

Suuri osa korkeakouluopiskelijoista liittyy ammattijärjestöön jo opiskeluaikanaan sen tarjoamien jäsenetujen ja -palvelujen vuoksi.

Työssäkäyviä opiskelijoita kannustetaan kuitenkin liittymään myös työttömyyskassan jäseniksi, sillä pelkkä liiton jäsenyys ei oikeuta ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamiseen.

Liittoon kuuluvista yliopisto-opiskelijoista suuri osa on jäsenenä korkeasti koulutettuja yhteen kokoavassa Akavassa. Sen noin puolesta miljoonasta jäsenestä viidesosa on opiskelijoita.

Akavan suurin jäsenjärjestö on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.Sen opiskelijajärjestön (SOOL) jäsenet pääsevät käsiksi samoihin etuihin kuin OAJ:n varsinaiset jäsenet.

"Tärkeimmät niistä ovat erilaiset tuki- ja edunvalvontapalvelut sekä jäsenedut. Lisäksi SOOL toteuttaa opiskelijoita koskevaa tiedotus- ja tutkimustoimintaa", SOOLin pääsihteeri Ville Väärälä listaa.

Setälä kannustaa opintojen loppupuolella olevia ja työssä käyviä opiskelijoita harkitsemaan myös liiton työttömyyskassan jäsenyyttä.

"Mikäli opiskeluaikana kertyy 43 viikkoa työkokemusta ja on tuon ajan kassan jäsenenä, saa työttömänä ansiosidonnaista päivärahaa. Tästä on hyötyä opettajaopiskelijoille, koska moni valmistuu keväällä, ja näin ollen edessä voi olla heti kesä työttömänä."

Opiskelijoille liiton jäsenyys voi olla ilmaista

Akavan suurimpiin jäsenjärjestöihin lukeutuu myös Tekniikan Akateemisten Liitto TEK. Sen opiskelijajäsenten suurta määrää selittää osaltaan jäsenyyden maksuttomuus.

"Opiskelijoiden tavoitettavuuden kannalta on järkevintä olla maksuton. Ja kun liiton kokee hyödylliseksi jo opiskelijana, jatkaa helpommin jäsenenä valmistumisen jälkeenkin", liiton teekkariasiamies Juha-Pekka Onnela kertoo.

Erityisesti opiskelijoilleen TEK tarjoaa ura- ja rekrytointipalveluita. Vaikkei työttömyys olekaan järin yleistä työelämään siirtyville teekkareille, Onnela suosittelee opiskelijoiden harkitsevan työttömyyskassaan liittymistä.

"Uskon, että liiton jäsenyyden merkitys saattaa jopa yleisesti ottaen vahvistua, jos paikallinen sopiminen yleistyy. Tällöin liittoon kuulumattomilla jäsenillä on entistä suurempi riski jäädä ilman tukea palkka-asioista päätettäessä."

Myös Suomen Ekonomiliitto SEFE lukeutuu suurimpiin akavalaisiin. Perinteisesti hyvin työllistyvistä kauppatieteiden opiskelijoistakin ammattiliittoonsa kuuluu noin 80 prosenttia. SEFEen liittyminen tapahtuukin automaattisesti ainejärjestöön liittyessä.

Myös kauppatieteilijöille liittonsa jäsenyys on maksutonta. Perusteeksi SEFEssä on katsottu se, ettei opiskelijoita haluta kuormittaa lisämaksuilla ainejärjestöjen ja ylioppilaskuntien jäsenmaksujen lisäksi.

"Noin puolet opiskelijajäsenistä jatkaa varsinaiseen liittoon heti valmistuttuaan. Kaikkiaan alan järjestäytymisaste on noin seitsemänkymmentä", SEFEn opiskelija-asiamies Maria Saarikoski toteaa.

Saarikoski toivoisi opiskelijoiden liittyvän työttömyyskassaan nykyistä innokkaammin. Hän painottaa myös, ettei SEFE ole menettämässä asemiaan palkkaneuvotteluissa, vaikka tupoa ei syntyisikään jatkossa.

"Akavalainen yhteys on meille tärkeä, mutta opastamme jäseniämme myös paikallisen sopimisen kiemuroissa."

Ay-jäsenyys ei ole enää itsestäänselvyys

Keskisuuriin akavalaisiin kuuluva Talentia on sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö. Sen opiskelijajäsenten määrä on noussut huomattavasti parin viime vuoden aikana.

"Olemme lisänneet näkyvyyttämme oppilaitoksissa. Toki myös alan kasvaneet opiskelijamäärät näkyvät jäsenmäärissä", opiskelijasihteeri Kirsi Nurme Talentiasta kertoo.

Talentian opiskelijavuosimaksun sijasta yhä useampi opiskeleva jäsen maksaa työttömyyskassan maksua.

"Kesätyötkin kartuttavat ansiosidonnaiseen oikeuttavien työviikkojen määrää, kunhan työtä on vähintään 18 tuntia viikossa", hän muistuttaa.

Vaikka sosiaalialan korkeakoulutetut ovat perinteisesti aktiivisia ammattiliittolaisia, Nurme kertoo, että etenkin nuoret kyselevät häneltä monesti, eikö pelkkä työttömyyskassan jäsenyys riitä.

"Ay-toiminta ei ole nykynuorille ollenkaan niin itsestään selvää kuin heidän vanhemmilleen. Toki jäsenyys maksaa, mutta järjestäytyneenä työntekijä saa vakuuttavan tuen palkka- ja työehtoasioissa."

"Liitto tarjoaa ison olkapään"

Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat Jenni Ruotsalainen ja Päivikki Tähti ovat ammattijärjestönsä Talentian aktiiveja. Ruotsalainen vaikuttaa ennen kaikkea liiton opiskelijajärjestössä TaSO ry:ssä ja Tähti Talentian Pirkanmaan alueyhdistyksessä.

"Liityin Talentiaan heti opiskelujen alettua. Liittoon kuuluminen kasvattaa ammattiylpeyttä ja tuo paljon henkistä pääomaa", Ruotsalainen kertoo.

"Järjestäytyminen on erityisen tärkeää alallamme, jolla työntekijät ovat toisinaan turhan nöyriä. Pienissä työyhteisöissä voi olla vain yksi sosiaalityöntekijä, ja tällöin liiton tuki on korvaamaton", Tähti jatkaa.

TaSO ry:n kautta Ruotsalainen on päässyt vaikuttamaan konkreettisesti esimerkiksi sosiaalialan opiskelijapaikkojen määriin. Kattojärjestö Talentia puolestaan on saanut aikaan muun muassa pari vuotta sitten voimaan tulleen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain.

Sekä Tähti että Ruotsalainen uskovat liittoon kuulumisen kannattavan myös tulevaisuuden työmarkkinoilla. Liiton tarjoamat edunvalvonta ja verkostoituminen saattavat kasvattaa merkitystään.

"Pelkkä työttömyyskassa ei tarjoa jäsenilleen kuin rahaa. Liitolta saa sen sijaan ison olkapään, jonka turvin voi lähteä yhteistuumin ajamaan asemansa parannusta", Tähti tiivistää.

Yleinen työttömyyskassa kerää jatkuvasti uusia jäseniä

Mikäli perinteinen tapa hankkia turvaa työttömyyden varalta ammattiliiton työttömyyskassan kautta ei houkuttele, vaihtoehtona on Yleinen työttömyyskassa (YTK). Se haalii uusia jäseniä ay-maksuja pienemmillä kuluillaan.

15 vuotta toimineella YTK:lla on tällä hetkellä noin 265 000 jäsentä, mikä on eniten Suomen työttömyyskassoista. Jäsenmäärä kasvaa yhä tasaisesti.

"90 prosenttia asiakkaistamme tulee puskaradion kautta eli työkaverin suosituksesta. Varsin moni on kokenut kiinteän vuosimaksun hyväksi ja ollut tyytyväinen maksuliikenteemme nopeuteen", YTK:n palvelujohtaja Auli Hänninen sanoo.

YTK:lla on jäseniä kaikista Suomen ammattikunnista. Jäsenistön laadusta ei ole tarkkaa tilastoa, mutta keskimääräistä useammin liittyjät tulevat yksityiseltä palvelusektorilta ja ovat alle 40-vuotiaita. Opiskelijoita on hyvin vähän, alle prosentti kaikista.

"Mikään ei estä liittymästä jo opiskeluaikana. Ansiosidonnaiseen oikeuttavia 43 työviikkoa voi kerryttää kesä- ja pätkätöillä."

Hänninen uskoo, että YTK jatkaa kasvuaan ja siten perinteisten työttömyyskassojen haastamistaan vielä pitkään.

"Nykyisin moni tekee pätkätöitä, jotka ovat eri aloilta. YTK:n jäsenenä ei tarvitse siirtyä työttömyyskassasta toiseen työalan vaihtuessa."

Olli Koikkalainen, teksti ja kuva