Liian rennot appivanhemmat

Perheen jalokivi (The Family Stone, Yhdysvallat 2005). Käsikirjoitus ja ohjaus Thomas Bezucha. Pääosissa Sarah Jessica Parker, Claire Danes, Diane Keaton. Ensi-ilta 16.12. Kesto 105 minuuttia.

Nyt on se aika, kun perheet virittävät jouluodotuksensa pilviin. Ja mitä korkeammalle ne virittää, sitä varmemmin ilmiriita syttyy jo ennen joulurauhan julistusta.

Thomas Bezucha on ohjannut romanttisen draamakomedian tutusta aiheesta: puolisokandidaatti kiikutetaan appivanhempien luokse, mutta nämä eivät tulekaan toimeen keskenään. Mutta kun yleensä appivanhemmat ovat tarinan tiukkapipoja, tällä kertaa asetelma on päinvastoin.

New Yorkissa uraa tekevä Everett Stone (Dermot Mulroney) tulee rentoa läppää heittävästä, lievästi boheemista Stonen perheestä. Sen sijaan bisnespiireistä löytynyt seurustelukumppani Meredith Morton (Sarah Jessica Parker) on konservatiivinen jakkupukunainen. Stonen perheen leppoisuus joutuu koetukselle, kun pitäisikin sietää tekosievää tylsimystä joulunpyhien yli.

Meredith yrittää parhaansa, mutta hänen istuttamisensa perheeseen vaikuttaa toivottomalta tehtävältä. Hätäpäissään hän hälyttää tuekseen sisarensa Julien (Claire Danes), millä on arvaamattomat seuraukset.

Tunteikas ihmissuhdetarina mukailee joululeffojen konventioita. Tosin alkuasetelma on siitä mielenkiintoinen, ettei oikein tiedä kenen puolella olisi, sillä kaikki ovat yhtä pikkumaisia omilla tavoillaan.

Stonen perheen suvaitsevaisuutta kyllä korostetaan sillä, että perheen poika Thad (Tyrone Giordano) on a) kuuro, b) homo, c) seurustelee tummaihoisen miehen kanssa ja d) pari aikoo adoptoida lapsen. Mutta muka niin suvaitsevaiset Stonet eivät näe pienintäkään vaivaa, jotta uusi miniä onnistuisi murtautumaan heidän ärsyttävän sisäänlämpiävään porukkaansa.

Keskeinen henkilö on perheen matriarkka Sybil Stone, jonka omistavaa äidinrakkautta sekä anopin hankaluutta Diane Keaton esittää melko vakuuttavasti. Sen sijaan Sarah Jessica Parkerin esittämä Meredith saapuu anoppilavierailulle suorastaan epäuskottavan avuttomana tuppisuuna, vaikka kuitenkin alussa hänet näytetään päättäväisenä bisnesnaisena.

Viihdyttävä ja käänteissään nopea joululeffa kompastelee ylitsevuotavaan tunteikkuuteen ja vähän keinotekoisen loppuratkaisun alleviivaamiseen. Perherakkauden hyvä sanoma tulee kyllä perille - ja kyllä, jouluiltana alkaa sataa lunta.

Terhi Pietikäinen