Tutkimusmatkalla vessassa

Me olemme huonoja piirtäjiä. Paljon muuhun kuin kirkkoveneeseen emme pysty. Me kirjoitamme mieluummin. Mutta sen, mitä kirjoitamme, kirjoitamme oikein. Yhdyssana on yhdyssana.

Me olemme siistejä ja kuuliaisia. Ainakin melkein.

Alakuppilan ja Linnan yleisten vessojen koppeihin tätä juttua varten teipattuja papereita ei revitty eikä kyniä vohkittu. Ja vaikka kynät olivat hollilla, ei töhriminen ulottunut paperien ulkopuolelle. Paitsi päätalon miesten vessassa.

Anarkiaa.

Niin siniseen melamiinioveen paperin yläpuolelle on ruskealla tussilla raapustettu. Tussi kuitenkin lähtee sormella hankaamalla. Ei turhan hurjaa. Paremminkin välkkyä.

Me myös sutkauttelemme aforismeja, siteeraamme sanoittajia, jopa filosofeja.

Siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä miten niiden pitäisi olla. D. Hume

Oi, kuinka akateemista!

Mutta me puhumme myös eritteistä. Paljon. Varsinkin miehet kunnostautuvat tällä osa-alueella.

Tulipa oudon värinen kakka...

Kaikki on paskaa. Paitsi kusi.

Jeeeesh! Nyt saa ilmaista itseään kakatessa. Nauttikaa siitä tunteesta, kun kakka tulee. Se on yksinkertainen nautinto ja ilmainen. Epikuros olisi sinusta ylpeä.

Sosiologian laitoksen yliassistentin Jari Aron mielestä on ymmärrettävää, että vessanseinäkirjoituksissa käsitellään kakkaa.

"Vessa on luonnollinen paikka näille asioille. Eikö olisi outoa, jos niistä tuherreltaisiin vaikka bussipysäkillä", Aro kysyy.

Tosiaan. Siteeraukset vessanseinäkirjoittelusta näyttävät vulgaareilta jopa tässä jutussa. Käymäläletkautukset taitavat olla hauskoja vain aidossa ympäristössään - vessassa.

Yliopiston vessa on yksityinen alue julkisella paikalla, Aro sanoo. Kun olemme omassa sopessamme, kirjoitamme tuhmuuksia. Seksuaalisuus on yksi kantavista teemoista. Myös se kiinnostaa erityisesti miehiä.

Vittua biitsille!

Mulkkuni on liukas kuin etana, kohta lentää smetana.

MILF-Palin

Peilautuuko tässä opiskelijoiden syvin sielunelämä?

Aron mielestä vessassa, yksityisessä tilassa, on helppo avautua sellaisista asioista, joita on vaikea käsitellä kasvotusten. Karski kieli, sukupuolielintermistön koko kirjo, kuuluu elämämme privaattiin osa-alueeseen, ja siksi myös vessanseinille.

Ero miesten ja naisten koppien tuotosten välillä on selkeä. Naiset kirjoittavat miehiä pidempiä tekstejä, tilittävät ongelmiaan ja kertovat ihmissuhdeasioistaan - ja kommentoivat ahkerasti:

Olen naimisissa ja rakastan toista miestä. Rakastan myös aviomiestäni. Mitä teen? Toinen mies rakastaa minua. En halua loukata kumpaakaan.

- Sun täytyy.

- Nautit ja koitat elää itsesi kanssa.

- Pysyt aviomiehesi kanssa.

Näin tänään kesäheilani käytävässä ja sanoin liian kovaa hei. A-P-U-A!
Kuukuppi, ah!

- Eiks se satu?

- Ei.

Toimittajan jättämä provokaatiokin, perinteinen Miehet on sikoja!, jaksoi kirvoittaa kommentteja.

- Naiset lehmiä...?

- Vähän yksinkertaisia, mutta tosi ihania.

- Ääliöitä ne on!

Me seuraamme aikaamme. Halloweenia kritisoidaan kaupallisuudesta, Obamaa kannustetaan. Tiukkoja poliittisia kannanottoja emme kuitenkaan jaksa rustata.

Vaikka vessanseinälle voisi heittää kritiikkiä anonyymisti, Aron mielestä poliittiset kannanotot papereissa eivät ole kovin kriittisiä. Esimerkiksi obamaniaa moni opiskelija voisi kannattaa kasvotustenkin.

Oman maan politiikka loistaa poissaolollaan; toisen vaalivoittajan, Soinin, karisma ei ulotu alakuppilan pisuaarille. Toimittajan jättämä Perussuomalaista voimaa! on sutattu kokonaan.

Me innostumme, kun pääsemme tuhrimaan seinään pytyllä istuessamme. Miksi ihmeessä?

Vessanseinien töhriminen on kiellettyä, sosiologi Aro muistuttaa. Hänen mielestään vessanseinäkirjoittelussa viehättää astuminen tuhmalle puolelle.

Onko täällä lupa töhriä?

Ei yhtään niin kivaa luvan kanssa. ps. Jani on ihana.

Joku haluaa hauskuuttaa, toinen taas mielii osallistua keskusteluun, Aro listaa. Joku voi haluta ottaa kantaa ja joku haluaa vain ilmaista olevansa olemassa, hän jatkaa.

Paperit ovat selkeästi hämmentäneet vessassa kävijöitä. Aron mukaan ihmiset hakevat selitystä ja oikeutusta normaalista poikkeavalle tempaukselle.

Kuka tekee gradua vessanseinäkirjoituksista?! Ja onko näin kerätty aineisto luotettavaa?

Paperit ovat kuitenkin saaneet vessakansalta siunauksen, koska niitä ei ole terrorisoitu.
Akateeminen versio vessavandalismista. Mutta nerokas.

Kiva ku ny pitää ravata vessas lukee näit viestei, ihan ku s-posti...
Jaa tän takia vessajonot on kasvanu.

Olemme kuitenkin hyvätapaisia ja poliittisesti korrekteja. Rasistisia kommentteja ei ole, ja huorittelu ja homottelu ovat jääneet unholaan.

Muita solvauksia on kuitenkin runsaasti.

Mitä hyvää tulee Turusta? Tyhjä Pendolino.

Boomarit sucks!

Omistatko tekopillun?

-Kyllä

-Lainaan kämppikseltä

-En ole teekkari / tietotekniikan opiskelija, saan ihan oikeaakin pillua.

Paistaako akateemisuus pyttyproosasta? Sosiologi Aro ei suostu vastakkainasetteluun akateemisten opiskelijoiden ja duunareiden välillä. Yliopiston ulkopuolisissa vessoissa olisi varmasti erilaista, mutta tutkijan näkökulmasta ei voi sanoa mitään ennen kuin on aineistoa vertailtavaksi, hän toteaa.

"Ihmiset kertovat niistä asioista, mitkä ovat tärkeitä. Opiskelijat kirjoittavat opiskelijaelämästä", Aro sanoo.

Ai saako välillä oikeesti lakata pingottamasta?

TJ 283 op

Join viinaa luennolla!

Jep jep. Pitäisikö tässä huolestua?

Verna Leinonen, teksti
Hertta-Mari Kaukonen, idea
Seppo Honkanen, kuva

4 400 paperikilometriä

Linnan vessoissa käy päivittäin noin 4 000 opiskelijaa, kun alakuppilan vessoissa asioi puolet siitä, noin 2 000 opiskelijaa.

Kyseiset vessat siivotaan kahdesti päivässä, muut kerran päivässä.

Vuonna 2007 pintojen pyyhkimiseen käytettiin 238 litraa pesuaineita.

Yliopiston vessojen yhteenlaskettu vessa- ja käsipaperin kulutus vuonna 2007 oli 23 886 kiloa. Se tekee 4 421 kilometriä paperia.

Vessat menevät tukkoon 3—4 kertaa viikossa. Isompia tukoksia, joiden avaamiseen tarvitaan pumppuautoa, on 3—4 vuosittain.

Lähteet: Taina Vimpari, Kati Mikkola