Vaikea käydä vessassa

Vessahädän pidätteleminen on paha nakki.

Kaupungilla palloillessa omasta rakosta tulee vaivihkaa elämän keskipiste. Virtsahätä hiipii kulman takaa. Pian kaikki selkeät ajatukset kaikkoavat. Mihinkään ei voi keskittyä. Vessahätä aiheuttaa lähes huumaavan tunteen, lamauttavan pakkomielteen, joka vaatii nopeaa purkua.

Virtsahätä tekee levottomaksi, sekä selkeät mietteet että fyysinen tyyneys kaikkoavat. Hermot kiristyvät.

Valitettavasti monille maamme hiljaisille sankareille tämä on arkipäivää. Kaupungilta voi joskus shoppailun sekamelskassa olla hankala löytää maksutonta käymälää, mutta entäpä vakaata kättä tai pitkiä ajomatkoja vaativat ammatit?

Yksi joutuu sinnittelemään hankalan puvun sisällä, toinen saattaa olla vastuussa ihmishengistä, eikä tyhjennykselle voi poistua tuosta vain.Lukuisat syyt pitävät työläisiä poissa Hotelli Helpotuksesta. Hädän hetkellä päädytään yllättäviin ratkaisuihin, sillä pidätellä ei voi loputtomiin.

Terveellistäkään se ei ole, sanoo urologian erikoislääkäri Martti Aho Taysista.

"Jos oikein innokkaasti ja antaumuksella pidättelee, voi vähitellen pilata rakkonsa. Rakko voi venyä pilalle niin, ettei vanhempana pysty virtsaamaan lainkaan", Aho kertoo.

Pidättelemisestä voi ajan mittaan aiheutua pysyviä fysiologisia haittoja. Ahon mukaan klassinen luulo siitä, että rakko räjähtää, on kuitenkin turha. Tietyin varauksin siis. "Ei rakko voi sinällään räjähtää, paitsi jos siihen kohdistuu jokin voimakas isku, tai henkilö esimerkiksi kaatuu. Silloin rakko voi hyvinkin räjähtää."

Urologia on kirurgista työtä, ja leikkaukset voivat pisimmillään kestää jopa kahdeksan tuntia. Voisi kuvitella, että kirurgin työssä vessassa käyminen voi joskus paisua ongelmaksi.

Näin ei kuitenkaan Ahon mielestä ole.

"Siinä tekee niin kiinnostavaa työtä, että hädät unohtuvat. Leikkauksen aikana ei paljoa tule juotuakaan. Ja operaation voi kyllä keskeyttää, jos siltä tuntuu. Jos potilas ei aivan vuoda verta, voidaan leikkauksessa pitää pidempikin tauko", Aho kertoo.

Ehkä on kuitenkin lohdullista tietää, että virtsarakkoa tai sydäntä operoiva lääkäri ei joudu heiluttelemaan veistään jalat ristissä.

Kaikissa ammateissa itsensä helpottaminen ei ole yhtä helppoa. Maskotti ja veturimies kertoivat kokemuksistaan.hädän hetkeltä.

Ammatti: Maskotti
Häiritsevä tekijä: Jäykkä pallopuku ja haalari

"Toimin maskottina eräälle firmalle viime kevään ja kesän ajan. Pukuuni kuului massiivinen, jähmeä pallo, jonka sisään piti todella ahtautua. Pallon alla minulla oli vielä hiihtohaalarin tyyppinen harmaa, liukas puku.

Toimenkuvaani kuului hyppiä kaupungilla pallopuvussa. Kyllä se teetti ongelmia vessan kanssa. Pallon kanssa ei mahtunut normaalista ovesta sisään. En voinut jättää sitä vessan ulkopuolellekaan, sillä se oli erittäin kallis puku. Pelkäsin, että se pöllitään. Edustin sitä paitsi firmaa, enkä voinut ruveta sekoilemaan julkisella paikalla.

Minun täytyi siis juosta puvun kanssa toimistolle. Jo pelkästään käveleminen se päällä oli vaikeaa, sillä räätäli oli jättänyt jalkoja varten vain pienen reiän, joka pakotti jalat vähän koukkuun.

Kun vihdoin istuin pöntölle, tavara oli jo tulossa. Monta kertaa vahinko oli todella lähellä."

Mies, 20



Ammatti: Veturimies
Häiritsevä tekijä: Veturissa ei ole vessaa, eikä junaa tuosta vain pysäytetä

"Täytyy myöntää, että ainakaan minua ei ole koulutettu millään tavalla tällaisen hätätilan varalta. Onhan siinä tosin aina se mahdollisuus, että ilmoittaa kauko-ohjaajalle ja junasuorittajalle, että nyt pitää pysähtyä. Matkustajajunissa on tietysti sekin mahdollisuus, että käy kusella laiturilla pysähdyksen aikana.

Kokeneemmilta kavereilta olen sen verran kuullut, että tavarajunassa olisi hyvä mennä vaunujen välikköön ja pitää kädensijasta kiinni, työntää persettä ulospäin ja olla ikään kuin riukupaskalla ilman riukua. Itse ei ole tullut vielä kokeiltua.

Unia en ole aiheesta vielä nähnyt, mutta kieltämättä niinä aamuina tai öinä, kun on töihin lähdössä ja tuntuu olevan vatsa sekaisin, muttei oikeasti niin kipeä, että viitsisi olla pois töistä, sitä jännittää aika lailla. Parasta vaan yrittää tiristää suoli tyhjäksi ja välttää veden juomista.

Suurimmaksi ongelmaksihan tässäkin voi tulla ihmisen luontainen taipumus pidätellä mahdollisimman pitkään. Jos sitten tuleekin juoksukakka, siinä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paskoa housuun tai pussiin. Tavarajunaa ei tuosta vain pysäytetä.

Olen kuullut, että SR-2 sähköveturissa olisi periaatteessa tilaa vessallekin. Kai vessattomuudessa on ajateltu sitä, ettei kaveri voi istua paskalla samalla, kun juna kulkee.

Toiveena on, että tulisi enemmän naisia näihinkin hommiin, niin saataisiin tämäkin asia ehkä kuntoon. Vaikea kuvitella, että kovin moni nainen menisi laiturille tolpan taakse kykkimään."

Mies, 26

Jantso Jokelin
Tuomo Tamminen

Ähinää kaukalossa

Tohtorin lausunnot pidättelemisen seurauksista herättävät kauhunsekaisia puistatuksia. Vessaan menee kenties useammin, kun tietää, että panttaamisen seurauksena rakko voi venyä ja lörpähtää käyttökelvottomaksi. Siinä sitä sitten ollaan, alavatsassa kurttuinen säkkipilli täynnä kusta.

Virtsaaminen yhdistää kaikkia. Virtsan ansiosta minusta ja Dolly Partonista voi puhua samana päivänä. Eikä tämä ole inhottava, vaan hieno asia. Me todella olemme yhteydessä toisiimme.

Edes paatunut relativisti ei kuitenkaan voi väittää, etteikö virtsarakon venyttelyssä ja räjähtelyssä olisi jotain apriorista pahaa. Hyi helvetti.

Virtsavaikeuksista ei juuri puhuta julkisesti, ja ehkä parempi niin. Viihdeteollisuus kyllä vääntää huumoria muun muassa virtsankarkailusta ja eturauhasesta, mutta aina ei huumorikaan auta. Niin traagisen asian ympärillä siinä pyöritään.

Kun teatterin väliajalla yrittää keskittyä olennaiseen, ja viereisestä kopista alkaa kuulua tuskallista ähinää ja äkäisten virtsasuihkujen morsetusta, on lähes mahdotonta keskittyä omaan toimitukseensa. Sillä vaikka olisi aina elänyt siinä uskossa, että vanheneminen on ihan okei, ihminen tuskastuu.

On aivan sama venyttääkö virtsarakkoaan nuoruudessa. Lopulta me kaikki lörpähdämme käyttökelvottomiksi.

Jantso Jokelin