Määräaikainen työsuhde vei SAMOKin oikeuteen

Työtuomioistuin päättää syksyn aikana, ovatko ylioppilaskunnissa ja muissa opiskelijajärjestöissä yleiset parin vuoden määräaikaiset työsuhteet laillisia.

Oikeudessa ovat vastakkain Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK. ERTOon otti yhteyttä SAMOKin työntekijä, jonka mielestä opiskelijajärjestön työsuhteiden pitäisi olla vakituisia.

Juttu päätyi työtuomioistuimeen, koska SAMOKin työehtosopimuksessa on viittaus työsopimuslakiin. Näin ollen oikeudessa haetaan tulkintaa työsopimukselle, mutta kukaan yksittäinen työntekijä ei ole osapuolena. Työtuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa.

Nykyisin esimerkiksi kaikki Tamyn työntekijät toimistohenkilökuntaa lukuunottamatta ovat kahden vuoden määräaikaisissa työsuhteissa, vaikka itse työ ja tehtävänimike pysyvät samoina.

Määräaikaisuuksia on perusteltu työn luonteella. Kärjistäen huolena voi sanoa olevan sen, että opiskelijajärjestöihin tulisi eläketoimia, joita hoitaisivat motivaationsa ja opiskelijayhteytensä hukanneet viisikymppiset.

“Määräaikaiset työsuhteet ovat taanneet toiminnan uskottavuuden sitä kautta, että työntekijät ovat aidosti opiskelijoiden edustajia kohderyhmien silmissä", SAMOKin hallituksen puheenjohtaja Hannu Murisoja toteaa.

Tamyssa odotellaan oikeuden päätöstä

Asiaa on mietitty myös Tamyssa, joskin pinnallisesti.

"Mikäli SAMOK häviää, sitten pohditaan tarkkaan, mitä tehdään", Tamyn hallituksen puheenjohtaja Simo Autio sanoo.

Toistaiseksi voimassaolevat työsuhteet pakottaisivat Tamyn muuttamaan koko palkkausjärjestelmäänsä. Nykyisin esimerkiksi kokemuslisiä on vain kaksi: ensimmäistä aletaan maksaa vuoden, toista kahden työvuoden jälkeen.

Autio ei silti usko, että muutos mullistaisi ylioppilaskunnan henkilökuluja merkittävästi.

Suurempi vaikutus työtuomioistuimen päätöksellä voisi olla organisaatiokulttuuriin, mutta sitäkään Autio ei pidä itsestään selvänä. Tamyssa kahden vuoden työsuhteisiin on mahdollista hakea optiovuotta ja sen jälkeen jatkokautta. Optiovuodet ovat melko yleisiä, mutta jatkokausia on haettu ani harvoin.

Lainoppineet eivät ota asiaan jyrkkää kantaa, sillä ennakkotapauksia ei ole.

"En keksi mitään syytä, miksi tällainen perustelu olisi lain mukainen", SAK:n päälakimies Timo Koskinen sanoo, mutta myöntää olevansa oudoilla vesillä.

Tuomo Tamminen