Koti-ikävä: Moottoritie on kuuma

Muusikotkin sen tietävät: jopa Nokian takana on "metsää, metsää", mutta "Toijalan takana ei ole paljon mitään". Eikä tuossa meikäläisen nykyisin Akaana tunnetussa ex-kotikaupungissa tosiaan ole mitään ikävöitävää.

Toijalalaisilla ei ole esimerkiksi kunnon identiteettiä: ei omaa murretta (hämettähän siellä väännetään, mutta ei erityisen selvästi), ei mitään hurmaavaa perinneruokaa (maksalaatikkoa saa kyllä rajan takaa Valkeakoskelta) eikä kadehdittavaa luonteenpiirrettä (ellei kyräileväisyyttä lasketa sellaiseksi).

Mistä siellä edes voisi olla ylpeä? Uljaasta rautatiestä ja häikäisevän hienosta Veturimuseostako? Vai maailman suurimmasta mämmitehtaasta, jossa on ainakin joskus järjestetty mämminsyönnin MM-kisoja? Tai kenties huippujulkkiksista, kuten Aki Sirkesalosta (rip) ja Tiina Vierrosta (hän oli muuten Miss Suomi 1990 ja myöhemmin Onnenpyörä-tyttö)?

Ei, ei, ei! Vasta 2000-luku toi Toijalalle kunnon ylpeyden aiheen, nimittäin moottoritien. Kyllä-kyllä, Toijalassa tästä merkkitapauksesta iloittiin jopa niin paljon, että suuressa armossaan Hänen Pyhyytensä Helsinki-Tampere-moottoritie valittiin vuoden toijalalaiseksi vuosimallia 2000.

Ja kun tarkemmin ajattelee, niin tottahan se on, että moottoritiestä on syytä ylpeillä, sillä onhan se nopeuttanut Toijalasta pakenemista huomattavasti.

Toivottavasti kunnanisät tajuavat vielä jonain päivänä kunnioittaa moottoritietä viittaamalla siihen myös sloganin muodossa: Akaa - kunta kehityksen tiellä.

Olli Koikkalainen