Pöyristyttävää touhua

Luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestön Oka ry:n puheenjohtaja Veera Ikkelä kommentoi yksikön mahdollista siirtämistä Hämeenlinnasta Tampereelle Aviisissa 5/10. Yksikön siirtoa Tampereelle on perusteltu julkisesti sivuainetarjonnan monipuolistumisella ja tutkimuksen laadun kohotuksella. Ikkelän kommenttia on lyhennetty siten, että muuttoa vastustavien opiskelijoiden kritiikki redusoituu yksinomaan nostalgiaksi. Vastustuksen tausta on monimutkaisempi.

Siirron todellisista syistä ollaan eri mieltä. Siirtoa kannattavat opiskelijat näkevät kehitystoimen, me vastustavat säästötoimen. Opettajankoulutus on laissa säädetty yliopiston tehtävä. Tampereen yliopistossa lakisääteisyys on viime vuosina tarkoittanut, että vain niukin naukin välttämättömien toimintojen ylläpitäminen riittää. Hämeenlinnan yksikkö on vuodesta 2008 toteuttanut vakauttamissuunnitelmaa, jossa vuoden 2010 loppuun mennessä on määrä saavuttaa yli puolen miljoonan euron säästöt. Yksikkö on onnistunut vakauttamaan, mutta saavutus on vaatinut opetushenkilökunnan jatkuvaa ylikuormittamista.

Luokanopettajankoulutus vaatii paljon tiloiltaan. Liikunnan, taitoteknologian, kuvataiteen ja musiikin täysipainoinen opiskelu ei onnistu ahtaissa ryhmäohjaushuoneissa videotykillä ja tussitaululla. Jos toiminnot siirrettäisiin tilojen dramaattisesti huonontumatta, on vaikea kuvitella, että siirto ainakaan keventäisi kustannuksia. Osana luokanopettajankoulutusta alakoulussa opetettavien aineiden peruskurssit on järjestettävä kaupungista riippumatta.

Hämeenlinnassa voi opiskella sivuaineena kaikkia alakoulussa opetettavia aineita lukuun ottamatta matematiikkaa, uskontoa, elämänkatsomustietoa ja vieraita kieliä. Koulussa opetettavien aineiden lisäksi Hämeenlinnassa voi suorittaa erityispedagogiikan tai esi- ja alkuopetuksen perusopinnot. On vaikea nähdä, että Tampereen nykyisestä valikoimasta opiskeltavien sivuaineiden suosio kasvaisi yksikkömme opiskelijoiden keskuudessa, vaikka siirto toteutuisi. Valitettavasti lähitulevaisuuteen on helppo kuvitella tilanne, jossa taito- ja taideaineiden sivuainekokonaisuudet siirretään kustannussyistä Tampereelta paljon kauemmas kuin tunnin junamatkan päähän. Tällöin olisimme menettäneet monta ammattiosaamisemme kannalta keskeistä ainetta ja saaneet tilalle jotain, mikä ei pätevöitä meitä harrastustoimintaa kummemmin.

Pöyristyttävintä tilanteessa on Hämeenlinnan yksikön henkilökunnan ja opiskelijoiden kannan täydellinen ylenkatsominen. Tampereella on puuhattu laput silmillä ja jätetty hämeenlinnalaiset seuraamaan aidan takaa, kuinka yksi Suomen suosituimmista opettajankoulutusyksiköistä ajetaan alas. On vaikea nähdä kenen etua siirtosuunnitelma tavoittelee. Suomalaisen, laadukkaan opettajankoulutuksen etu se ei ainakaan ole.

Pyry Urhonen
hämeenlinnalainen opiskelija