Seksiä, myrkkyjä ja mitokondrioita

Lääketieteellisen teknologian instituutissa Howard Jacobsia ei meinaa ensin löytyä. Vastaantuleva nainen kertoo, että Jacobsin työhuoneen vieressä on hänen kuvalla varustettu juliste. Vinkki ei paljon auta, sillä koko tutkimusyksikkö on täynnä postereita, joissa irokeesipäinen yksikön johtaja poseeraa luonnollisen kokoisena. Jacobsin lempinimi vilahtelee posterien lisäksi myös ovissa.

Työhuoneessaan akatemiaprofessori esittelee itsensä kätellessä tuttavallisesti lempinimellään Howyksi. Hän pahoittelee, että on tehnyt tuplabuukkauksen. Saamme odottaa vartin. Akatemiaprofessorilta, Descartes-palkinnon pokanneen tutkimusryhmän koordinaattorilta, miesten hedelmättömyyteen vaikuttavan geenin löytäjältä ja huippuyksikön johtajalta voikin odottaa kiirettä.

Mitokondriotautien ja ikääntymisen tutkimusyksikössä melkein joka toisen oven takana tuntuu pörräävän banaanikärpäsiä. Jacobs selittää, että hedelmäkärpäset ovat otollinen tutkimuskohde, koska ne ovat ensimmäisiä eläimiä ja niillä on kaikki samat solut kuin ihmiselläkin. Ja niidenkin soluissa on mitokondrioita eli soluelimiä, joissa soluhengitys tapahtuu.

"Eikä kärpästen tutkimisessa ole sellaisia eettisiä ongelmia kuin rottakokeissa tai ihmisten suorassa tutkimisessa."

Jacobs tuli Suomeen 1990-luvun puolivälissä, koska tutkimusrahoituksen saaminen kävi yhä vaikeammaksi Isossa-Britanniassa. Hän oli kuullut, että Pohjoismaissa saa enemmän rahaa tutkimukseen kuin useimmissa maissa.

Rahoituksesta ei ole enää huolta, sillä hänen tiiminsä sai neljä vuotta sitten miljoonan euron Descartes-palkinnon. Akatemiaprofessoriksi hän on päässyt seuraamalla intohimoaan. Jacobs tiesi jo 12-13-vuotiaana, että hänestä tulee biokemian tutkija.

Yliopistossa Howy vietti tavallista brittiläistä opiskelijaelämää, johon kuului niin lukemista kuin juhlimistakin. Briteissä bileet eivät voi tosin jatkua loputtomiin. Yliopistosta on valmistuttava neljässä vuodessa. Jos saa kokeesta hylsyn kaksi kertaa, tippuu pois yliopistosta.
Suomalainen lukio-opetus on Jacobsonin mielestä loistavaa, mutta yliopisto-opetus mahdollistaa liian laaja-alaisen opiskelun. Howyn mielestä yliopistossa pitäisi erikoistua kunnolla.

"Voi kuulostaa rankalta, mutta Suomessa menee liian kauan valmistumiseen. Suomessa on opiskelijoita, jotka opiskelevat vuosia ja vuosia. He tuhlaavat aikaansa ja he tuhlaavat professoreidensa aikaa."

Jos opetus on liian helppoa, Howy neuvoo haastamaan opettajaa opettamaan paremmin.

"Jos olet hyvä opiskelija, tule minun luokkaani."

Howy arvostelee rankalla kädellä myös Suomen yliopistojen laadunvarmistusta. Ison-Britannian yliopistoissa käytetään ulkopuolista arvioijaa kaikissa koulutusohjelmissa. Jacobs on itse toiminut kolme vuotta Nottinghamin yliopiston genetiikan arvioijana. Hänen tehtäviinsä kuului käydä läpi opiskelijoiden luennot, kokeet, esseet, projektit, laboratoriotyöt ja lopputyöt. Lisäksi hän teetti joillekin opiskelijoille suullisen arvioinnin.

"Mitään tästä ei ole Suomessa. Täällä professorit ovat jumalia, jotka tietävät kaiken. Briteissä systeemi on ammattimaisempi."

Jacobsin mielestä punk on sitä, ettei mitään pitäisi ottaa liian vakavasti. Asioita pitäisi ajatella uudella tavalla myös tieteessä. Esimerkiksi tästä käy Howyn esitelmä "Sex, drugs and mitochondrio". Punkahtavalta kuulostava esitelmä käsitteli otsikkonsa mukaista asiaa: miten taudit periytyvät sukupuolen mukaan, miten ruoan määrä vaikuttaa lisääntymiseen ja millaiset myrkyt tuhoavat mitokondrioiden toimintaa.

Howy on ollut punkkari punk-liikkeen alusta asti.

"Teini-ikäisten punkkarien pitäisi tehdä oma juttunsa, eikä kopioida sitä, mitä me teimme."

Jacob kertoo käyneensä tuhansilla festivaaleilla, myös Suomessa. Hän kehuu erityisesti Ilosaaren tunnelmaa ja Vastavirta-klubia, koska molemmissa on esillä paljon eri tyylejä.

"Briteissä punk-festareilla on kolmen sukupolven punkperheitä, joissa on lapset, vanhemmat, ukit ja mummot."

Jacobs miettii, ettei Suomessa ole kovin paljon viisikymppisiä punkkareita.

"Sen ei pitäisi olla epätavallista, kun ajattelee minun ikäryhmääni, jotka alkoivat kuunnella punkrokkia."

Howy on punkkari viimeistä piirua myöten. Hän on maistanut jopa kerran kiljua.

"Se on kamalaa!" professori naurahtaa.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Seppo Honkanen, kuva

Howard "Howy" Trevor Jacobs

53-vuotias sinkku

filosofian tohtori

Tampereen yliopiston Lääketieteellisen teknologian instituutin molekyylibiologian professori

Hänen koordinoimansa tutkimushanke sai Descartes-palkinnon eli EU:n Nobelin vuonna 2004

nimitettiin akatemiaprofessoriksi vuonna 2006

Asunut Tampereella vuodesta 1996

Harrastaa raskasta rokkia, kirjoittamista, kelkkailua, matkustamista ja jalkapalloa penkkiurheiluna

Suosikkibändi muuttuu joka päivä