Ulkomaalaisten opiskelijoiden kalastelu voi syödä kehitysapua

Koulutettuja ulkomaalaisia työntekijöitä on tarjottu ratkaisuksi tulevaisuudessa uhkaavaan työvoimapulaan. Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmassa todetaan, että kansainvälistyminen luo pohjaa työn takia tapahtuvalle maahanmuutolle. Katseet kääntyvät yliopistoihin, joiden rooli on houkutella paras kansainvälinen opiskelija-aines omiin talleihinsa.

Tampereen yliopiston vararehtori Juhani Lehto kritisoi markkinatalouden termien tunkeutumista koulutusajatteluun.

"Nykyisessä politiikkapuheessa korkeakoulutus on markkinatuote: meidän pitäisi imeä markkinoiden parhaat aivot ja korottaa laatutasoa opiskelija-aineksen avulla", Lehto selittää.

Myös Tamyn kansainvälisten asioiden sihteerin Laura Lalun mielestä talousajattelu vääristää mielikuvia koulutuksesta.

"Maailmanlaajuisesti hinta ja laatu seuraavat toisiaan. Huippuyliopistot ovat todella kalliita. Olen törmännyt ajatukseen siitä, voiko suomalainen koulutus olla hyvää, kun se on ilmaista. Hintalaputtoman yliopiston tarjoama opetus ei houkuttele", Lalu ihmettelee.

Yliopistokupla suojelee

Tampereen yliopistossa kansainvälisten opiskelijoiden osuus on noin viisi prosenttia. Lehdon mielestä luku saisi kohota kymmeneen.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvaa joka vuosi, mutta Lalun mielestä Suomeen onkin helpompi tulla opiskelemaan kuin jäädä töihin.

"Yliopistoyhteisö luo kv-opiskelijoille sellaisen harhakuvitelman, että Suomessa pärjää englannilla. Kun astuu yliopistokuplan ulkopuolelle työelämään, huomaa, että jää monesta asiasta ulkopuolelle."

Ulkomaalaisia opiskelijoita voidaan houkutella Suomeen, mutta mitään takeita tänne asettumisesta ei ole. Lalun mukaan yleisimmät syyt juurtumiselle ovat työn löytyminen ja ihmissuhteet.

"Mutta jossakin muualla olisi suoraan helpompi kieli- ja asenneympäristö. Suomi voi olla ulkopuoliselle karu paikka", Lalu toteaa.

Lalu kiittää kansainvälisille opiskelijoille rakennettuja opintokokonaisuuksia, sillä pahimmillaan ne voisivat olla vain silmänlumetta ja kuittaisivat englanninkielisen suoritusmahdollisuuden kirjatenteillä.Tampereen yliopistossa on runsaasti suomen kielen alkeiskursseja, joita tarjotaan vaihto-opiskelijoiden suurelle massalle. Tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuudet kielen opiskeluun ovat heikommat.

"Tutkinto-opiskelijoihin tulisi satsata, koska he ovat usein ajatelleet jäävänsä maahan myös opintojen jälkeen", Lalu sanoo.

Eniten ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on informaatiotieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa, joissa englannin kieli on luonteva osa jokaisen opiskelijan opintoja. Lalun mukaan yhteistyö ulkomaisten yliopistojen kanssa on usein lähtenyt kehittymään tiedekuntien henkilökunnan omista kontakteista.

Kehitysapu syö itseään

Hallitus esittää, että kehitysmaista tulevien opiskelijoiden opintomahdollisuuksia lisätään ja kehitysmaiden korkeakoulutetun työvoiman määrää nostetaan käynnistämällä viisivuotinen yhteistyöohjelma.

Muistiossa ehdotetaan ohjelman rahoittamista kehitysyhteistyön määrärahoista. Tavoitteena
on myöntää vuosittain viisi miljoona euroa Suomen pitkäaikaisen kehitysyhteistyön kohdemaista tuleville lahjakkaille opiskelijoille. Lehdosta malli on arveluttava.

"Toimintamalli enemmänkin syö kehitysapua, sillä näin syntyy Â’brain drainÂ’ eli aivovuoto. Kehitysapurahoja käytetään siis siihen, että parhaat opiskelijat saadaan houkuteltua tänne muutenkin rikkaaseen länteen eikä heidän osaamisensa hyödytä heidän kotimaataan. Se on uuskolonialismia", vararehtori Lehto toteaa tiukasti.

Koulutetun väestön karkaaminen kehitysmaista on varmasti epäedullista opiskelijan lähtömaalle. Lehto kyseenalaistaa sen edut myös Suomelle.

"Onko meille edullisempaa se, että tuhat korkeasti koulutettua kiinalaista jää tänne, vai se, että kotimaahansa palaa tuhat Suomea hyvin tuntevaa korkeakoulutettua kiinalaista?", hän kysyy.

Lehto kuitenkin uskoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan löytää malli, jossa yhdistyvät kehy-politiikan, koulutuspolitiikan ja elinkeinoelämän edut.

Veera Visapää, teksti
Ilkka Pernu, kuva