Perkele! Kirjoituksia Tamystä

Juot liikaa" on lausahdus, jonka harvoin saa kuulla toverin suusta. Monissa ainejärjestöissä ördääminen on tärkeä osa jo tuutorointia - pitäähän uudet opiskelijat tutustuttaa toimintakulttuuriin heti ensi kättelyssä. Niuhottaja on epäisänmaallinen petturi. Moni absolutisti kokee olevansa ei-toivottu vieras bileissä, vaikka muiden käyttäytymistä ei tuomitsekaan.

Palataanpa historiassa vuoteen 1919. Voimaan astui kieltolaki, jolla haluttiin saada kansan alkoholinkulutus kuriin. Kuinkas sitten kävikään? Rahvas ryyppäsi enemmän kuin koskaan.

Vastuu juomisesta sysättiin kasvottomalle valtiolle. Vaikka kieltolaki kumottiin vuonna 1932, olemme yhä älyvapaita eläimiä, kuin pikkulapsia. Emme osaa laittaa karkkipussia sivuun, vaikka vatsaa jo kivistäisi.

Meillä opiskelijoilla on tärkeä missio: ottaa vastuu takaisin itsellemme. Kaverille pitää voida sanoa, jos korkki näyttää olevan hukassa.

Ainejärjestöt ovat ensisijaisen tärkeä paikka asennetyölle. Päihdekeskeisen opiskelijakulttuurin ei tarvitse olla normi. Näin aluksi niuhottamisen sijaan voisi järjestää tapahtumia, joissa alkoholin läsnäolo ei tunnu luontevalta: leffailtoja, museoretkiä, liikuntatapahtumia, you name it.

Olenko tekopyhä? Muutoksen on aina alettava jostain, mielellään ruohonjuuri- ja asennetasolta. Meistä suomalaisista tulee alkoholin kohtuukäyttäjiä. Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme. Miksi pyrkiä vähempään?

Kirjoittaja on poliittinen sohvaperuna ja Tamyn hallituksen sopovastaava.