![]() |
|
Vanhasen hallitus on päättänyt laittaa opintotuen täysremonttiin, jotta opiskelijat opiskelisivat täyspäiväisesti ja valmistuisivat nopeammin. Remontin sisältö selviää vuoden lopussa, kun asiaa valmisteleva opetusministeriön työryhmä saa työnsä päätökseen. Aviisi laittoi mielikuvituksen liikkeelle, mitä kaikkea totaalinen uudistus voikaan tarkoittaa.
1. Nykyinen sekamalli, jossa on opintoraha, laina ja asumislisä. Lisäksi opintotukeen kuuluu ateriatuki, joka ei tosin suoraan näy opiskelijan tilillä, vaan Kelan tuen ansiosta halvempana opiskelijalounaana.
- Mallin sisällä tukisummia voidaan korottaa, laskea tai lopettaa. Suora opintoraha on käytössä vain Pohjoismaissa.
- Opintotuen tulorajat voivat nousta tai laskea.
- Opintotuki voi tulla erisuuruiseksi eri vaiheissa opintoja oleville. Kulttuuriministeri Stefan Wallin on esittänyt, että opintorahaan voidaan lisätä nopeasti valmistuville valmistumisbonus, joka voisi tarkoittaa esimerkiksi stipendiä eli suoraa rahaa tai loppuvaiheessa opintoja voisi nostaa esimerkiksi kaksi opintotukikuukautta kuukauden aikana.
- Korkeakouluopiskelijan opintotukeen voisi palata vuosikymmenten takaiset vanhempien tulorajat eli vain suhteellisen köyhistä perheistä olevat opiskelijat saisivat tukea.
- Se, asuuko opiskelija vanhempiensa kotona vai itsenäisesti, voisi lakata merkitsemästä tukea maksettaessa kuten Ruotsissa.
- Tukeen voitaisiin palauttaa huoltajakorotus niille opiskelijoille, joilla on lapsia. Tämä poistettiin viime lamassa.
- asumislisä voisi muuttua yleiseksi asumistueksi eli siitä voisi poistua opintojenseuranta, mikä mahdollistaisi kesän asumistuen ja helpottaisi sairastavien opiskelijoiden lomakerumbaa.
2. Pelkkä opintolaina
- Lainan verohelpotukset sidotaan jo nopeaan valmistumiseen, mikä ei ole kasvattanut lainannostajien määriä.
- Raimo Sailaksen Kohtaanto-työryhmän huhutaan kannattavan pelkän lainan mallia.
- Lainan voisi saada kokonaan tai osittain anteeksi, jos valmistuisi määräajassa.
- Lainan maksu voisi olla myös aluepoliittista tai kunnallista peliä. Esimerkiksi Norjassa lainaa saa anteeksi, jos opettaja menee valmistuttuaan töihin syrjäseudulle. Aviisi visioi, että vielä joskus keksitään asettaa Suomen lääkäreille vastaava porkkana, että he menisivät terveyskeskuksiin töihin edes Helsinkiin, mutta mieluiten Pohjois-Lappiin.
- Lainan maksu voisi olla myös progressiivista, eli lainan joutuisi maksamaan sitä isompana takaisin, mitä isommat tulot ansaitsisi valmistuttuaan.
3. Perustulomalli eli kaikki sosiaalietuudet yhdistettäisiin kaikille köyhille maksettavaksi samaksi tueksi
- Työttömät, opiskelijat ja sairaat saisivat saman verran rahaa, jolloin todennäköisesti tuki olisi isompi kuin nykyinen opintotuki. Tamy ajaa tätä.
- Asumislisä muuttuisi yleiseksi asumistueksi eli sitä saisi myös kesällä.
- Laina välttämättömänä elannon osana poistuisi kokonaan.
- Opiskelijoiden syömistä ei enää todennäköisesti tarvitsisi erikseen tukea.
- Sairastavilla opiskelijoilla olisi helpompaa, koska heidän ei tarvitsisi asioida monella luukulla. Nykyisellään sairaspäivärahaa saa vain lopettamalla opintotuen ja uutta tukea odotellessa ei saa välttämättä mitään tukea.
4. Vanhemmat rahoittavat lastensa opiskelun
- Malli käytössä Etelä-Euroopassa.
- Lainoja ja/tai verohelpotuksia vanhemmille.
5. Stipendit lukukausimaksuihin, jos ensin päätettäisiin alkaa periä lukukausimaksuja
- Stipendeissä voi olla köyhyys- tai vaikkapa monien sisarusten vaatimuksia.
Hertta-Mari Kaukonen
Lisätietoja eri maiden opintotuista: Kuka saa ja kenelle annetaan?,
Aviisi 4/2007
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen