Nettiin kotoakin ilmaiseksi?

Miltä kuulostaisi ilmainen internet-liittymä? Liiankin hyvältä ollakseen totta? Se on kuitenkin mahdollista.

Aviisi tutki Tampereen keskustassa suojaamattomien langattomien internet-yhteyksien saatavuutta, ja yli puolessa kokeiluista yhdistyminen internetiin onnistui. Langaton netti voi siis olla sinunkin saatavillasi - ilmaiseksi.

Ilmaissurffaaminen onnistuu Tampereella lokoisasti puistonpenkillä istuen esimerkiksi Hämeenpuistossa ja Laukontorilla. Enimmäkseen testit tehtiin satunnaisesti kadunkulmissa, lähinnä kotikäyttöä ajatellen. Tammerkosken länsipuolella vain yksi kokeilu seitsemästä epäonnistui. Itäpuolella verkot on suojattu paremmin, mutta sielläkin joka kolmas yritys onnistui.

Kaikkiaan 11 kokeilua 21:stä tuotti tulosta. Testin perusteella tietämättömien tai välinpitämättömien ihmisten suojaamattomista wlan-tukiasemista muodostuva verkosto on kattavuudeltaan siis varsin hyvä.

Tampereelle avattiin elokuun lopussa parisataa tukipistettä käsittänyt Langaton Tampere -yhteisöverkko, jonka on tarkoitus laajentua 2 000 tukiaseman laajuiseksi vuodenvaihteeseen mennessä.

Ideana on tarjota liikkuville ihmisille turvallinen internet-yhteys. Verkoston käyttäjäksi päästäkseen on kuitenkin omistettava oma wlan-verkko ja jaettava se muiden käyttöön.

Aviisin testin mukaan myös yhteisöön kuulumaton voi varsin kattavasti käyttää nettiä liikkuessaan, ja parasta on se, että suojaamattomia verkkoja voi hyödyntää, vaikka ei omaa verkkoyhteyttä edes omistaisi.

Käyttö ei ole rikos

Uusissa kannettavissa tietokoneissa on sisäänrakennetut wlan-verkkokortit, joten netin ilmaiskäyttöön tarvitaan vain tietämätön naapuri.

Vakinaiseen käyttöön naapurin verkko voi olla liian epäluotettava, sillä moni sammuttaa modeemin ja tukiaseman, kun ei verkkoa tarvitse. Harmistus on suuri, jos mesekeskustelu keskeytyy naapurin vetäessä töpselin seinästä.

Satunnaiseen käyttöön suojaamattomat verkot ovat sen sijaan oivallisia. Sähköpostin voi nyt tarkistaa vieraissa, vaikka äidillä ei nettiä olisikaan.

Helsingin Sanomien haastatteleman syyttäjä Antti Pihlajamäen mukaan avointa verkkoa käytettäessä liikutaan lainsäädännöllisesti harmaalla alueella, mutta mikään laki ei avoimen verkon käyttöä suoraan kiellä.

Tietotekniikkarikoksiin perehtyneen Pihlajamäen mukaan tietomurrosta ei voida puhua, koska avoimeen verkkoon ei voi murtautua. Joissain muissa maissa, kuten Britanniassa, verkon käyttäminen ilman lupaa on lainvastaista.

Suojaamattomuus on riski

Avoimen verkon käyttö voi olla riski. Verkon käyttäjän toimia internetissä on mahdollista seurata varsin helposti. Suurempi riski avoimuus on verkon omistajalle.

Ensinnäkin verkon avoin jakaminen on useimmiten internet-yhteyden sopimusehtojen vastaista. Se on kuitenkin vielä pieni murhe siihen verrattuna, että avoimen verkon omistaja ei voi tietää, mihin naapuri verkkoa käyttää.

Ylimääräinen sähköpostin selailu ei vielä verkon omistajaa suuresti haittaa. Jos naapuri jakaa avoimen verkon kautta elokuvia internetissä, verkon omistaja huomaa oman netinkäyttönsä hidastuvan.

Vielä pahempaa on se, jos naapurissa sattuu asumaan krakkeri tai vaikka lapsipornorenkaan jäsen. Tällöin naapuri voi käyttää verkkoa rikollisiin tarkoituksiinsa vakavin seurauksin. Jos naapuri jää teoistaan kiinni, tulee poliisi nimittäin kolkuttamaan ensimmäiseksi verkkoyhteyden omistajan ovea. Wlan-yhteys kannattaa siis aina suojata.

Lisätietoja tietoturvasta esimerkiksi Viestintäviraston sivuilta www.ficora.fi.

Simon netti on puoliksi langaton

Opiskelija Simo Holopainen hankki syksyllä kotiinsa wlan-tukiaseman. Netti piti saada jaettua myös uudelle kämppikselle, ja langaton verkko tuntui paremmalta vaihtoehdolta kuin johtospagetti. Holopainen arvioi atk-taitojaan "peruskäteviksi", mutta verkon asentaminen ei ollut helppoa.

"Hankin tukiaseman Elisalta. Minulle sanottiin, että netissä on ohjeet verkon suojaamiseksi. Netin ohjeet alkoivat sillä, että puhuttiin kuvakkeesta, jota ei minun koneeltani löytynyt ollenkaan", Holopainen selittää ongelman alkua.

Tukiaseman valmistajan sivuilta löytyivät paremmat ohjeet, ja Simo sai verkkonsa pystyyn. Hän ei kuitenkaan ollut varma verkkonsa suojauksista eikä hoitanut esimerkiksi pankkiasioita ensimmäisen viikon aikana kotoaan ollenkaan.

"Viikon kuluttua käytiin kämppiksen kanssa yhdessä asiaa ihmettelemään. Kämppiksen koneesta löytyivät oikeat kuvakkeet, ja verkko saatiin asennettua ja suojattua. Ongelma oli se, että minun koneeni ei verkkoa suojauksen jälkeen enää löytänyt."

Apuun kutsuttiin enemmän tietokoneita ymmärtävä ystävä, jonka arveli ongelman olevan koneen ulkoisessa verkkokortissa. Kortin asetuksia yritettiin muuttaa, ja vähän aikaa verkko toimikin, mutta kaatui sitten.

Lopulta Holopaiselta meni hermot.

"Kaivoin vanhan 10-metrisen piuhan kaapista ja vedin sen mattojen alta ja huonekalujen takaa koneelle. Nyt netti toimii toisella koneella langattomasti, toisella langan kanssa. En tiedä, voiko tätä sanoa nyt langattomaksi ratkaisuksi, mutta ainakin se toimii."

Jussi Koivisto