Dvd-arvio: Sohvanvaltaajat

Kun tv-sarjan valmistumisesta on kulunut kahdeksan vuotta, on pelkkää kuluttajien kiusaamista tuoda markkinoille tällaisia kuuden jakson levyjä ilman minkäänlaisia ekstroja ja vieläpä rumissa kansissa.

Kävin silti ostamassa Sohvaanvaltaajien ensimmäisen tuotantokauden heti, kun sen kaupassa näin. Manchesterissä asuvat Roylet ovat nerokkain tv-perhe sitten Tankki täyteen -sarjan Vilénien, ja edellisestä tv-uusinnasta on kulunut jo liian monta vuotta.

Sohvanvaltaajissa ei ole taustanaurua tai -musiikkia tai kamera-ajoja. Ensimmäisellä tuotantokaudella tehdään vain yksi syrjähyppy perheen vanhempien Jimin ja Barbaran makuuhuoneeseen, muuten kaikki tapahtuu olohuoneessa tai keittiössä.

Tai tapahtuu ja tapahtuu. Toiminnallisimmissa kohtauksissa teini-ikäinen Antony hakee keittiöstä teetä ja isä Jim soittaa banjoa. Muuten vain istua toljotetaan, puhutaan joutavia ja välillä piereskellään ja raavitaan itseään.

Kuitenkin päähenkilöt rakentavat koko ajan ympärillensä elävää maailmaa eivätkä studiota, jossa seinät ovat pahvia ja kameran takana hirnuu yleisö.

Suomalaisen katsojan ei ole välttämättä helppo samastua umpibrittiläisen Roylen perheen television ja tupakan ympärille rakentuvaan kiireettömään elämäntapaan. Erinomaiset näyttelijät ja hienovarainen käsikirjoitus pitävät kuitenkin huolen siitä, että sarjan humaani ote tavoittaa kulttuurieroista huolimatta.

Ensimmäisen kauden paras jakso on kauden viimeinen jakso, jossa jännitetään Denisen ja Daven alkavia häitä. Jimin herkkä, kahdenkeskinen puhe Deniselle ja hänen kriittisellä hetkellä ripuloiva vatsansa koskettavat universaalilla tasolla.

Tuomo Tamminen

Sohvanvaltaajat, 1. tuotanto-kausi (The Royle Family), Iso-Britannia 1998. Käsikirjoitus Caroline Aherne ja Craig Cash.