Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Alaa ei kohta vaihdeta pääsy­kokeilla

Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee yhteishaun rajaamista ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville.

Opiskelijavalinnat muuttuvat alanvaihtajien näkökulmasta. Alanvaihto siirtyy korkeakoulujärjestelmän sisälle, ja yhteishaku varataan uusille hakijoille. Historiasta valmistunut tiedotusopin opiskelija Juha Kaita-aho ei usko uudistuksen olevan täysin tarkoituksenmukainen.
Opiskelijavalinnat muuttuvat alanvaihtajien näkökulmasta. Alanvaihto siirtyy korkeakoulujärjestelmän sisälle, ja yhteishaku varataan uusille hakijoille. Historiasta valmistunut tiedotusopin opiskelija Juha Kaita-aho ei usko uudistuksen olevan täysin tarkoituksenmukainen.


Yliopistoon hakevan
kannattaa nyt miettiä, millaisen opiskelupaikan ottaa vastaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä suunnitellaan opiskelijavalintauudistusta, joka veisi alanvaihtajilta mahdollisuuden hakea yhteishaussa. Uudistus pakottaisi yliopistot kehittämään muita alanvaihtokanaviaan kuten maisteriohjelmia sekä täydennyskoulutusta. Uudistuksen poliittinen motiivi löytyy työurien pidentämisestä ja valmistumisiän alentamisesta.

Yhteishaku on tarkoitus suunnata vain niille, joilla ei ole aiempaa opiskelupaikkaa. Jatkossakin yhteishaussa saisivat hakea myös muut kuin uudet ylioppilaat, mikäli opiskelupaikkaa ei vielä ole.

Yliopistoon luoviminen helpomman oppialan kautta kuitenkin loppuisi. Kun on kerran päässyt sisään korkeakoulujärjestelmään, tulee uusi paikka hakea sen sisäisillä väylillä. Myös yliopistojen välisiä vaihtoväyliä on tarkoitus kehittää uudistuksessa.

Aluksi yliopistot saisivat ottaa käyttöön kiintiöt ensimmäistä paikkaansa hakeville, minkä jälkeen yhteishaku rajattaisiin lopullisesti noviiseille.


Ylitarkistaja
Ilmari Hyvönen ministeriöstä rauhoittelee alanvaihtoa harkitsevia ja lupaa pääsykoetta tarkoituksenmukaisempia keinoja vaihtaa alaa.

"Itse asiassa alan vaihtamista on tarkoitus helpottaa, kun uudistuksen yhteydessä tuodaan paremmin esille yhteishaun ulkopuoliset mahdollisuudet alan vaihtoon."

Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki sanoo, että toimimattomat alanvaihtokanavat ovat syy siihen, että alaa vaihdetaan yhteishaun kautta. Kallungin mielestä uudistuksesta on hyötyä alanvaihtajille vain, jos se pakottaa yliopistot parantamaan alanvaihtojärjestelmiä.

Hän on kuitenkin skeptinen, sillä yliopistoilla ei tällä hetkellä ole toimivia alanvaihtoväyliä. Koko uudistus on Kallungin mielestä tarpeeton, jos alanvaihtoväylät todella aiotaan laittaa kuntoon.

Mutkikkaammaksi uudistus tekee niiden opintien, jotka päättävät hylätä kokonaan kerran vastaanottamansa koulutuspaikan. Paikan vastaanottaneet, mutta siitä luopuneet eivät pääse takaisin yhteishakuun.

Esimerkiksi ammattikorkeakoulusta liiketalouden opiskelupaikan vastaanottanut ja vuoden opiskellut ei jatkossa pääse yliopiston kauppatieteellisen yhteishakuun mukaan edes AMK-paikastaan luopumalla.


Tampereen yliopiston
tutkinto-ohjelmauudistus tehtiin sillä taka-ajatuksella, että alanvaihto helpottuisi ja lopullinen koulutussuunnan valinta siirtyisi myöhemmäksi. Uudistus myös ennakoi tulevaa, sillä yliopistolla oli tiedossa, millaisia paineita hakujärjestelmän muutokset tuovat yliopistoille.

Yhteishaku on ollut opiskelijoille perinteinen ja selkeä alanvaihtoväylä. Juha Kaita-aho valmistui historia pääaineenaan filosofian maisteriksi syksyllä 2012 ja aloitti samaan aikaan opinnot journalistiikan tutkinto-ohjelmassa. Hän kokee historian opiskelusta olleen hyötyä, sillä toimittajilla pitää olla erikoisala.

Kaita-aho ei ole erityisen innostunut maisteriohjelmista.

"Ei niitä ainakaan liikaa mainosteta. Lisäksi olen skeptinen, millä perusteilla opiskelijavalinnat suoritetaan. Kerran hain opiskelemaan museologiaa, mutta en päässyt, vaikka etuoikeus piti olla historian opiskelijoilla. Kämppikseni kuitenkin valittiin, vaikka hänen pääaineensa oli yleinen kirjallisuustiede. Valinnoissa painotettiin eri asioita kuin valintaperusteissa."

Kaita-aho olisi voinut ottaa täydennyskoulutuspaketin, jos se olisi ollut riittävän laaja ja käytännön journalistiikkaa sisältävä.

Kaita-aho ei koe vieneensä kenenkään opiskelupaikkaa. Hän ei myöskään koe hyötyneensä aiemmista opinnoistaan hakutilanteessa, sillä historian opinnoissa vaadittava kirjoitustyyli on erilainen kuin tiedotusopin opinnoissa.

"Alanvaihtajat ovat motivoituneempia suorittamaan tutkinnon nopeasti, koska ovat varmoja valinnastaan. Vaikuttaa myös siltä, että kun tulee pääsykokeen kautta, niin pääsee paremmin sisään opintoalaan", hän kommentoi.

Yhden selkeän etenemisvaikeuksia aiheuttavan ongelman Kaita-aho löytää.

"Opinto-ohjaus yliopistossa on naurettavaa, koska se on ulkoistettu tutkijoille, joita ei kiinnosta ja joilla ei ole koulutusta."


Tiina Heikkilä



Haku-uudistus


2014
Ensimmäisessä vaiheessa yliopistoilla olisi mahdollisuus varata paikkoja ensimmäistä paikkaansa hakeville. Vaihe tulisi voimaan kevään yhteishaussa 2014.


2015
Toisessa vaiheessa opiskelupaikan vastaanottaneella ei olisi mahdollisuutta hakea yhteishaussa. Vaihe tulisi voimaan syksyllä 2015. Ensimmäisen vaiheen aikana yliopistojen on tarkoitus parantaa yhteishaun ulkopuolisia alanvaihtomahdollisuuksiaan.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto