Lopullinen totuus

Lukukausimaksut toisivat tasa-arvoa!

Hyvä opiskelija, minulla on noin 3 000 merkkiä tilaa vakuuttaa sinut lukukausimaksujen tarpeellisuudesta. Tiedän, että tehtäväni ei ole helppo. Esitän Sinulle kuitenkin kaksi kysymystä:
1. Oletko kiinnostunut ajattelemaan maksujen vaikutuksia muutenkin kuin henkilökohtaisen etusi kannalta?
2. Oletko kiinnostunut maksujen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon välisestä suhteesta? Jos vastasit molempiin kysymyksiin "kyllä", suosittelen sinua jatkamaan lukemista.

Tiesitkö, että lukukausimaksujen käyttöönotto voidaan toteuttaa siten, että maksut maksetaan vasta valmistumisen jälkeen? Tässä mallissa valtio maksaisi ensin rahastosta opiskelijoiden lukukausimaksut yliopistoille. Valmistumisen jälkeen opiskelija maksaisi lukukausimaksunsa, osana tuloverotusta, takaisin samaan rahastoon. Maksujen lyhennysvauhti olisi suhteutettu opiskelijan maksukykyyn. Mikäli opiskelija ei saisi suoritettua tutkintoaan tai mikäli hänen vuositulonsa jäisivät alle määritellyn tulorajan, hänen ei tarvitsisi osallistua maksuohjelmaan. Tällainen malli on ollut käytössä Australiassa noin 20 vuoden ajan, eikä sen ole todettu heikentäneen vähävaraisten pääsyä korkeakoulutuksen piiriin.

Tiesitkö, että maksuttomuus ei ole tutkimusten mukaan poistanut eri yhteiskuntaluokkien epätasaista osallistumista yliopistokoulutukseen? Tälläkin hetkellä ylempiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvien vanhempien lapset ovat selkeästi yliedustettuina suhteessa alempien luokkien jälkeläisiin. Tästä syystä maksuton yliopistokoulutus saattaa tietyin edellytyksin toimia tulonsiirtona alemmilta luokilta ylemmille. Maksujen käyttöönotto kohdentaisi paremmin yksityisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen ja rasitteiden jakautumista, estäen näin regressiiviset tulonsiirrot.

Tiesitkö, että julkisen sektorin osuus korkeakoulujen rahoittajana on Suomessa yksi maailman korkeimmista? Sen sijaan esimerkiksi julkiset terveydenhuoltomenot ovat Suomessa alemmalla tasolla kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. On selvää, että tulevaisuudessa mm. sosiaali- ja terveyspalveluihin tullaan tarvitsemaan enemmän julkista rahaa. Sen sijaan korkeakoulutuksen osalta on oletettavissa, että julkinen rahoitus tulee vähenemään muiden sektoreiden suurempien tarpeiden sekä valtion kireän taloustilanteen vuoksi. Tämä satuttaisi eniten pienituloisia, sillä opiskelijamäärien viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut kasvu on lisännyt alempien sosio-ekonomisten ryhmien osallistumista. Jos koulutuksen rahoitus (lue: koulutuksen määrä ja laatu) halutaan turvata, yksityistä panostusta tulee jatkossa lisätä. Selkokielellä ilmaistuna tämä tarkoittaa lukukausimaksujen käyttöönottoa, mutta tässäkin tilanteessa maksut tukevat tasa-arvoa. Esimerkiksi Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa vähävaraisten osallistuminen korkeakoulutukseen on todettu lisääntyneen lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen.

Hyvä opiskelija, halutessasi voit siis edistää tasa-arvoa kannattamalla jälkikäteisesti maksettavia lukukausimaksuja. Kerro tästä myös eduskuntavaaleihin valmistautuvalle kansanedustajallesi, joka kuullessaan sanan "lukukausimaksu" työntää edelleenkin päänsä pensaaseen. Vasemmistolle maksut ovat ideologinen ongelma, porvareille ne ovat etupoliittinen ongelma. Onko sinusta tasa-arvon toteutuminen kuitenkin tärkeämpää kuin ideologinen oikeaoppisuus tai saavutettujen etujesi puolustaminen?

Jussi Kivistö
hallintotieteiden tohtori ja korkeakouluhallinnon tutkija

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (10)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Justjoo (09.04.10, kello 20:32)
Taas joku kokoomuslainen polkemassa tasa-arvoa krokotiilinnahkasaappaansa alle!!
Majsteri Rantaluola (10.04.10, kello 17:10)
Kyseessä olisi siis regressiivinen lukukausimaksu. Onnea yritykselle.
Otto Auranen (13.04.10, kello 16:53)
Pari kommenttia/kysymystä, toivottavasti Jussi vielä lukee näitä kommentteja.

Lisääkö Australian systeemi yliopistojen käytössä olevaa rahaa? Opintojen aikanahan rahoitus tulee valtiolta, ja takaisin maksetaan jälkikäteen valtiolle. Voiko valtio panostaa käytännössä yliopistoihin merkittävästi enempää kuin pelkässä valtiorahoituksessa?

Toiseksi, jos aussien systeemi ei ole vähentänyt vähävaraisten osallistumista yliopistokoulutukseen, niin tietysti herää kysymys, onko vähävaraisten osallistuminen ollut jo ennen järjestelmää niin matalalla tasolla, että se ei voi juuri enää vähentyä?
Jussi Kivistö (15.04.10, kello 14:13)
Terve Otto,

1. Kotimaisten opiskelijoiden osalta ei ole lisännyt merkittävästi kk:jen käytössä olevaa rahaa. Ulkkareiden osalta tilanne on aivan toinen, aussit tekevät todellakin (rumaakin) bisnestä näillä maksuilla. Lähinnä kyse oli muistaakseni siitä, että maksujen avulla rahoitustilanne saatiin pysymään edes maksuja edeltäneellä tasolla. Liittovaltio on siis säästänyt maksujen käyttöönoton myötä rahaa, ja tod. näk sama siis olisi tavoite Suomessakin. Se, olisiko maksujen ja valtion säästö 1:1 vai lisääntyisikö kk:n käytettävissä oleva raha edes vähän, riippuu tietenkin maksujen suuruudesta ja poliittisesta tahdosta. Toisin kuin ausseissa, ulkkareiden maksut eivät koskaan tule olemaan mikään sampo suomalaiselle järjestelmälle.

2. Hyvä kysymys. Selvitän josko tästä olisi dataa saatavilla ja palaan jossakin välissä asiaan.
Markus (21.04.10, kello 0:03)
Miksi ammattikoulun pitää olla ilmainen? Se suosii alempia sosioekonomisia luokkia, kun heidän lapset ovat yliedustettuina ammattikoululaisissa.
Jussi Kivistö (08.05.10, kello 12:37)
1. Täsmennyksenä: Aussien järjestelmä massoittui lukukausimaksujen avulla, ts. volyymi kasvoi maksujen käyttöönoton avulla ja tämä volyymin kasvattaminen ei olisi ollut mahdollista ilman maksujen käyttöönottoa.

2. Alimpien sosioekonomistenluokkien jälkeläisten osuus vuonna 1989 oli 19,9% kaikista opiskelijoista (17-24 vuotiaat). Vuonna 1998, eli 9 vuotta HECS/HELP-järjestelmän käyttöönoton jälkeen, samojen luokkien osuus oli 20,1%. Kuten Suomessa, alempien luokkien muksut olivat eniten aliedustettuja juuri korkeasti yksityistä hyötyä tuottavilla statusaloilla (lääketiede, oikeustieteet) (1989:11,7%, 1998: 12,3%). Lähde: www.dest.gov.au/archive/h...

Suhteutettuna Suomeen luvut ovat karkeasti vertailukelpoisia. Nevalan (2006) selvityksen mukaan vuonna 2003 yliopistoissamme oli työvöestön lapsukaisia 16,2% ja alempien toimihenkilöiden & pienyrittäjien muksuja 17,6%.

Markus, Kyllä, mutta eikö hyvinvointivaltion eräänä keskeisenä päämääränä ole parantaa alempien sosioekonomisten luokkien asemaa?
Poika nimeltä Päivi (17.08.10, kello 6:54)
1. Enpä juuri, ajan henki ja sillai
2. Enpä juuri, kuulostaa käsitteiltä, joilla saa maalailtua hieman mitä tahtoo.

Luen ja kommentoin nyt kuitenkin, olen nähkääs pitkästynyt.

Voisiko kenties vanhemmilta iskostuneet elämänkatsomukset olla yksi tekijä, joka ohjaa lasten ja nuorten koulutusvalintoja? Varmaankin syyt tuohon eri yhteiskuntaluokkien epätasaiseen osallistumiseen tulisi tutkia ensin ja sitten voisi funtsia, tulisiko asialle tehdä jotain, tai voihan sitä tietysti funtsia ennenkin. Sinäänsä tuollainen "nyt löytyi tälläinen ilmiö ja sitten voidaan tehdä tälläistä näin ja se ei vaikuta tohon noin" -hahmottelu ei oikein sytytä, kun hommaa saattaa pissiä sitten kuvakulmaa hiukan vaihdettaessa tai tarkkailuarvoja muutettaessa. Kokeileppas samaa lähestymistapaa vaikkapa koodatessa (jossa kai painitaan toisinaan arkkitehtuurillisesti haastavien kokonaisuuksien parissa, vähän minä aiheesta tiedän).

Valitettavasti nyt on kesäloma... Otan tuon takaisin... Miten mahtavat hakijat ajautua eri aloille maissa, joissa opiskelu o maksutonta, verrattuna maihin, joissa se ei ole? Lähes tieteellisesti asiasta voisi suorittaa vaikkapa kyselytutkimuksen, kättä pystyyn -periaatteella, vaikkapa luonnontieteellisessä tiedekunnassa, jollain tarvii etsiä jostain toisesta yliopistosta, että moniko on kiinnostunut maksamaan ilosta istua tässä, täällä, siellä tai miten vain. Osaan siitä ihanuudesta, jota Ameriikoissa science-termillä nimitetään, on jo nyt aika vaikea saada opiskelijoita. Tilanne tuskin korjautuisi maksullisuudella, mutta mene tiedä ja tutki tai mene, tutki ja tiedä, lienee sopivampi lähestymistapa. Ihminen on hyvä alistumaan ja ehkä sitä sitten maksaa, jos laitetaan maksamaan, who knows. Ehkä kättä pystyyn -menetelmä jättää huomioimatta jotain oleellista...

Halutaanko koulutuksen määrä turvata? Nythän on spekuloitu ties kuinka ja kauan sillä, että Suomessa on liikaa korkeakoulutusta tarpeeseen nähden ja siinä missä sivistyksestä ei liene haittaa yksilölle, taitaa liian matalat rimat tehdä haittaa tieteelle. Muistelisin lukeneeni mm. spekulaatioita siitä, että väitöskirjojen keskitaso olisi tippunut jonnekin entismaailman lisurien tasolle ja että osa graduista ei oikein kestä päivänvaloa. Eikös sen koulutuksen määrän ja laadun voisi turvata myös tuloksilla, tehdä koulutuksesta sellaista että se kannattaa sen sijaan, että antaa sen olla tälläistä ja maksattaa se muilla?

Jos tasa-arvo on sillai iso asia jollekin, niin onhan sen puolesta taistelemiseen muitakin keinoja, kun tehdä opiskelusta maksullista, esimerkkinä vaikka synnynäisen epätasa-arvoisuuden kitkeminen, joka kaiketi jo olemassaolollaan tekee tasa-arvo -käsitteestä aikalailla sanahelinää ja suhteellisen käsitteen, joka voidaan iskeä milloin mihinkin vastakkain asetteluun, milloin millaisessakin leikkikehässä. Miten olisi taisto älyllistä epätasa-arvoa kohtaan! Ei trendikästä?
Valt.yo.Hesa (23.08.10, kello 23:12)
Säälittävä mielipide oikein hallintotieteiden tohtorilta! Koko maailmassa yliopisto-opintojen pitäisi olla maksuttomia, sehän tarkoittaa verotuloja valtiolle, kun opiskelija valmistuu ja työllistyy. Opiskelun tulee olla perusoikeus ja ihmisoikeus, riippumaton rahallisesta tilanteesta. Osa nuorista on jo erinäisistä syistä todella velkaantuneita, lisää velkaa ei ole oikein. Olisi opintotuki edes sama kuin työmarkkinatuki, niin johan opiskelijoita virtaisi yliopistoonkin, niitä köyhiä ja fiksujakin! Siinäpä syy miksi heitä ei pahemmin näy nyt yliopistoissa! Entä jos opiskelija haluaisi suorittaa työllistymisensä varmistaakseen useamman tutkinnon, johan olisi luvassa pikapotti. Nykyaikana on paljon akateemista työttömyyttäkin. Haloo! En onneksi ole hakeutumassa lukemaan hallintotiedettä sinne! Kovin on Kokoomuslainen mielipiteesi. Mitä tulee julkisiin terveydenhoitomenoihin, Suomen mallihan on kopioitu DDR:stä. Jätettäisiin mielummin ne kulttuurimenot vex. Koulutus on arvokas asia, sen pitää olla aina ilmaista Suomessa. Koulutuksen määrä ja laatu on tähänkin mennessä turvattu, turha pelotella määrärahojen leikkauksella, kukaan fiksu ihminen ei leikkaa yliopistokoulutuksen määrärahoja. Olisi yksinkertaisesti väärin ottaa käyttöön lukukausimaksut, kun kenenkään ei ole aiemminkaan Suomessa niitä tarvinnut maksaa. Suomessahan on valtava työttömyyskin, ei mielipiteesi kuule oikein iske!
Valt.yo.Hesa (23.08.10, kello 23:29)
Tutkijan mielipide! Tätähän arvelinkin. Huoli ettei töitä riitä tulevaisuudessa? Voi, voi, sanoisi ukkinikin. Kuulehan Jussi Kivistö, se ei ole misään määrin opiskelijoiden ongelma! Meille riittää opetus, emme tarvitse tutkijoita. Vähennetään vain tutkijoita, ei se meitä haittaa, varsinkaan, jos sinä tippuisit yliopiston palkkalistoilta, olisin ainoastaan ilahtunut, kauhistun jokaista henkilöä, kuka julkeaa esittää lukukausimaksuja. Sitä paitsi Suomessa on ollut ilmainen yliopistokoulutus ja on edelleen, ei sitä voida yht´äkkiä muuttaa maksulliseksi! Se olisi epätasa-arvoa se!
eksynyt lammas (31.08.10, kello 12:49)
Mitä jos Jussi näyttäisi tässä meille kaikille esimerkkiä? Peritään häneltä perustutkinnon ja jatkotutkinnon suorittamisesta maksut ja hän voisi maksaa ne sitten tutkijanpalkastaan.Isukki ei sitten saa maksaa!Maksut annetaan valtiolle.Ohjaa meidät eksyneet lampaat kotiin! Oi viisas Jussi!