Karkuun vaikka paljain jaloin

Maailmassa on havaittu virhe. Ei hätää, perustamme välittömästi työryhmän käsittelemään asiaa. Se kokoustaa kaksi vuotta, tuottaa lavallisen paperia ja suosittelee loppuraportissaan muutaman asian kieltämistä — tai ainakin rajoittamistoimenpiteiden kartoittamisen aloittamista.

Onhan selvää, että kun kieltää vaarallisen, maailmasta tulee turvallinen. Kun kieltää rumat sanat, kenellekään ei tule paha mieli. Kieltämällä köyhyyden myös se ongelma saadaan siivottua pois päiväjärjestyksestä.

Elämme monella tapaa vapaammassa yhteiskunnassa kuin koskaan aikaisemmin. Ihmisen ihonvärillä, sukupuolella, seksuaalisuudella tai vakaumuksella ei ole enää kovin suurta merkitystä. Sen sijaan arkielämää tahdotaan säädellä, tarkkailla, valvoa ja ohjata pikkumaisten pykälien tulvalla. Myös työpaikat täyttyvät seurantajärjestelmistä, lomakkeista ja hallinnollisista velvoitteista. Pahimmillaan niiden parissa kuluu enemmän aikaa kuin tuottavan työn tekemiseen.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, sana-ja elämäntapahirviö Valvira "parantaa ohjauksen ja valvonnan keinoin elinympäristön riskien hallintaa". Kyseisen laitoksen lausunnot ovat poikkeuksetta mielenkiintoisia.

Esimerkiksi laitoksen ylitarkastaja Reetta Honkanen ilmoitti taannoin Helsingin Sanomissa rajoittavansa sananvapautta kansanterveyden nimissä. Tupakkapoliittisen työryhmän esityksen mukaan olisi laitonta kirjoittaa lehtijuttu, jossa kerrotaan haastateltavan tupakoivan, ellei juttu olisi varoittava esimerkki tupakoinnin haitoista.

Siis hetkinen. Laillisesta käyttäytymisestä, tupakoinnista, ei saisi mainita, ellei päälle liimaisi pakollista paheksuntaa. Ilmeisesti sentään ylitarkastajan näkemys unohdettiin vähin äänin, koska aiheesta ei ole sittemmin kuulunut. Mutta oireellista on, että nykyisessä asenneilmastossa hänen päähänsä pälkähti tuollainen höpöjuttu.

Valvira ei ole yksin. Kuntien ja valtionhallinnon palveluksessa pönöttää tukuittain virkamiehiä, joille maksetaan rajoitusten, kieltojen ja varoitusten suunnittelemisesta. Kun heidät kootaan kokoukseen, tuloksena on työryhmä. Se on sana, jonka kuulleessaan kannattaa yleensä juosta karkuun vaikka paljain jaloin.

Google löytää lukemattomia sivuja, jotka sisältävät sanat työryhmä ja kielletään. Sen sijaan työryhmä ja sallitaan sanojen yhdistelmällä löytyy huomattavasti vähemmän sisältöä. Sekin on muotoa “Työryhmä alentaisi suurinta sallittua eloporomäärää".

Eivät työryhmät koostu pahoista ihmisistä, mutta hyvääkin tarkoittavassa joukossa tyhmyys tiivistyy. Lähtöasetelma takaa sen, että ryhmätyönä työryhmät pullauttavat arkielämästä vieraantuneita aivopieruja. Kapulakieliset elämän takapenkkikuskit luulevat tietävänsä, mihin suuntaan, millaista vauhtia, mihin kellonaikaan ja millainen kypärä päässä kaikkien muidenkin pitää kulkea.

Kuka muistaa nähneensä uutisen, jossa jokin työryhmä toteaa itsensä tarpeettomaksi ja huomauttaa, että kaikki on hyvin: asiaan ei tarvitse puuttua. Milloin jokin pikkupykälä tai valvontamahdollisuus on viimeksi poistettu?

Seppo Honkanen