Sivistysyliopisto – toivo elää

Sanna Marin (sd.) kirjoitti edellisessä Aviisissa (8/08) sivistysyliopiston tulevan haudatuksi sinivihreän hallituksen toimesta. Rohkenen olla eri mieltä. Hallituksen panostukset maamme korkeakoulukenttään ovat mittavat:

Ensinnäkin hallitus on päättänyt korottaa sekä opintorahaa että tulorajoja. Myös yliopistojen julkisen rahoituksen tasoa, perusrahoituksen muodossa, on istuvan hallituksen toimesta nostettu. Näitä uudistuksia demarivetoinen edeltäjä ei saanut aikaiseksi.

Toiseksi yliopistojen autonomiaa lisätään muuttamalla korkeakoulut valtion tilivirastoista julkisoikeudellisiksi oikeushenkilöiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi - yliopistoilla on vapaus valita, kumpaa mallia haluavat käyttää.

Kolmanneksi yliopistoille tarjotaan mahdollisuus hankkia entistä joustavammin yksityistä rahoitusta julkisen rahoituksen lisäksi.

Nämä panostukset näkyvät varmasti käytännössä opiskelijoiden arjessa. Rahoja pitäisi mielestäni suunnata vähentämään massaluentoja tai tarjoamaan opiskelijoille enemmän palkallisia työharjoittelumahdollisuuksia, jotka suoraan liittyvät opiskeluun.

Eikö olisi mahtavaa, jos yliopisto voisi vaikkapa sponsorin avulla palkata vierailijaluennolle professorin, joka on alallaan huippu niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin? Tällaiset luennoitsijat maksavat, mutta jokainen ymmärtää varmasti opetuksen laadun nostamisella olevan vain hyviä vaikutuksia, rahalle saadaan vastinetta!

Yliopistolla voisi olla myös esimerkiksi ulkopuolisella rahoituksella varustettu kieltenopetusluokka, joka olisi täytetty huipputekniikalla. Tietokoneen ja internetin hyödyntäminen kielten opiskelussa parantaa niin oppimista kuin opettamista.

Ulkomailla opiskelua varten kaikilla opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus hakea, ja saada stipendi, jonka kansainvälinen yhteisö tai yritys maksaa. Tällaista näkee joissain suomalaisissa yliopistoissa.

En usko, että Marinin spekuloima yliopistojen liukuminen yritysten ikeen alle on realismia. Hallitushan on nimenomaan korottanut yliopistojen perusrahoitusosuutta ja uuden järjestelmän myötä yliopistoille annetaan vapaus valita julkisoikeudellisen oikeushenkilön status, jos eivät näe huomattavia määriä yksityistä rahoitusta vaativaa säätiömallia itselleen parhaana ratkaisuna.

Julkissektorilla tulee olla merkittävä valta yliopiston hallitusta nimettäessä. Korkeakoulut eivät ole mitään osakeyhtiöitä, eivät nyt eivätkä kaavailtujen uudistusten myötä.

Toki voidaan kritisoida innovaatioyliopiston muita yliopistoja suhteellisesti korkeampaa perusrahoitusosuutta - malli, joka valmisteltiin silloisen opetusministeri Antti Kalliomäen (sd.) toimesta.

Pitäisihän lähtökohta olla, etteivät innovaatiot rajoitu vain Helsinkiin, myös Tampereen yliopistossa ja teknillisessä yliopistossa tulisi olla mahdollisuus nauttia innovatiivisesta ympäristöstä huippuopetuksen ja tutkimuksen kera. Rahaa tulisi antaa kaikille saman verran!

Marin väittää, että humanistisilla aloilla ei olisi mahdollisuuksia kerätä yksityistä rahoitusta. Tämä oire kumpuaa suomalaisessa yhteiskunnassa joidenkin tahojen ylläpitämästä vastakkainasettelusta humanististen ja toisaalta ns. kovien aineiden (lääketiede, kauppa, tekninen, luonnontieteet) välillä. Maailmalla niin yleiset poikkitieteelliset opintokokonaisuudet humanististen ja kovien aineiden välillä ovat Suomessa vielä lapsenkengissä.

Tähän asiaan täytyykin saada muutos, asennepuolella on vielä paljon tekemistä. Jos muissa maissa humanistiset aineet keräävät ansiokkaasti myös yksityistä rahoitusta, miksei meilläkin.

Keskustelua tulee herättää argumenteista, joilla rahaa kerätään, sillä mahdotonta se ei ole. Asenteita on muutettava. Kansainvälistyvässä maailmassa tarvitaan enenevissä määrin esimerkiksi kehitysmaatutkijoita, kielten ja kulttuurien tuntijoita sekä ihmisiä, joilla on poikkitieteelliset valmiudet.

Tällaista osaamista halutaan varmasti sponsoroida, myös Tampereen yliopistolle, jos sponsorointia vain otetaan vastaan.

Kaiken opetuksen ja tutkimuksen tulee olla huippuluokkaa, toisin kuin jotkut tahot, jotka haluavat tyytyä vain keskinkertaiseen tasoon, väittävät. Vain huippututkimus ja opetus ovat sivistystä, miksi ihmeessä tyytyisimme vähempään.

Sivistysyliopisto - toivo elää.

Ilkka Sasi
Finanssihallinnon ja julkisyhteisöjen
laskentatoimen opiskelija
Edustajiston jäsen (kok.)