Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kamalat verot

Veronmaksajien keskusliitto ja Iloiset veronmaksajat ovat eri mieltä veroista

"Vastustan korkeita ansiotuloveroja, koska ne eivät kannusta tekemään työtä. En kuitenkaan vastusta kaikkia veroja, enkä aja yleistä kevennystä kaikkiin veroihin", Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo.

Keskusliitto tituleeraa itseään Veronmaksajiksi. Veronmaksajilla on 228 000 jäsentä. Veronmaksajilta saa apua ja neuvoa veroasioiden hoidossa ja taloudenpidossa.

"Yli kymmenen prosenttia kotitalouksista on jäseniämme, joten voi sanoa, että olemme yhteiskunta pienoiskoossa. Suurin osa jäsenistämme on keskituloisia, mutta meillä on jäseniä kaikilta tulotasoilta ja sosiaaliryhmistä."

Veronmaksajissa on vähän pienituloisia jäseniä. Opiskelijoita on jäsenissä erityisen vähän: vain yksi prosentti.

"Yleensä järjestöömme liitytään vasta, kun on työelämässä ja asunto ostettuna. Jokaisesta opiskelijapolvesta liittyy meille jäseniä, kun he ovat siirtyneet työelämään. Voisi sanoa, että olemme keskiluokan järjestö, mutta emme rikkaiden. Todellisilla kultapossukerholaisilla on omat juristinsa, eivätkä he tarvitse apuamme."

Lehtinen selittää, että Veronmaksajat haluavat paljon verotuloja yhteiskunnalle, mutta verotuksen pitää olla kannustavaa.

"Esimerkiksi viime lamassa ansioveroja korotettiin, jolloin yhteiskunnan verotuotto laski. Samoin on esimerkkejä, että kun veroja on laskettu, yhteiskunnan verotuotto on noussut."

Lehtinen ei halua ottaa kantaa, mihin veroja tulee käyttää, koska järjestö ei ole poliittisesti sitoutunut. Lehtisen mielestä on hyvä, kun haittaa verotetaan. Esimerkiksi alkoholi-, energia-, arvonlisä- ja tupakkaveroa saa hänen mielestään vaikka korottaakin. Siinä nousu menee kulutukseen.

"Mielestäni myös osinkoveroa ja pääomatuloveroa voisi nostaa pari prosenttia. Mutta jos työlle pannaan haittavero, se ei ole järkevää."

Lehtisen mielestä verotusta pitäisi muuttaa siihen suuntaan, että ansiotulojen työverotus ja yritysten yhteisöverot laskisivat, jotta veroja maksettaisiin nimenomaan Suomeen. Esimerkiksi yritysten maksamaa yhteisöveroa voisi laskea 26 prosentista 22-24 prosenttiin.

"Palkansaajalla saisi jäädä vähän enemmän käteen, koska se olisi kannustavaa."

Tällä hetkellä isoin ansiotulon veroprosentti on 55 prosenttia. Sitä pitäisi Lehtisen mielestä laskea. Lehtinen haluaisi kuitenkin säilyttää progressiivisen verotuksen. Itse asiassa työveroa pitäisi laskea hänen mielestään kaikissa tuloluokissa, koska kaikki työ on arvokasta.

"Oma palkkani on hyvä, joten maksan veroa melkein puolet. Tuloni ovat nimenomaan ansiotuloja, joten verotukseni on ankara."

Veronmaksajien vastaliikkeeksi perustettiin vuonna 2004 Iloiset veronmaksajat, jotka kritisoivat Veronmaksajien Keskusliittoa vain omien jäsenten edun tavoittelusta. Lehtisellä ei ole mielipidettä Iloisista veronmaksajista, koska ei tiedä heidän toiminnastaan.

Teemu Lehtinen ei osaa antaa suoralta kädeltä opiskelijan veroasioihin neuvoja, mutta pyytää järjestön johtavaa lakimiestä Päivi Kaaria soittamaan. Kaari soittaakin jo samana päivänä ja osaa kertoa opiskelijoiden veroista, vaikka opiskelijat harvoin Veronmaksajista neuvoa kysyvätkin.

"Opiskelijat eivät kovin helposti saa verojaan pienennettyä vähennyksillä tai mitenkään muutenkaan, koska matkakuluissa ja ansionhankintakuluissa on niin isot omavastuut. Opiskelijoiden kannattaa kuitenkin olla tarkkana, että veroprosentti on oikea. Jos on useita työnantajia ja paljon pätkätöitä, tulee helposti jälkiveroja eli siis mätkyjä. Monet opiskelijat käyvätkin käsittääkseni pitkin vuotta tarkistamassa veroprosenttinsa verotoimistossa", Kaari neuvoo.

Opiskelijoita askarruttaa välillä, voiko kalliita opiskelutarvikkeita tai opiskelua varten ostettua tietokonetta saada vähennettyä verotuksessa.

"Ei voi. Opiskelijan kulut katsotaan elantokuluiksi, eikä ansionhankintakuluiksi. Jos opiskelee työn ohessa aikuiskoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa, tietokoneen voi saada vähennettyä, koska se on työhön liittyvää kulua. Mutta perustutkintoa tehdessä ei iästä huolimatta saa. Vaikkakin laajasti ajatellen perustutkinnon opiskelu on työtä varten opiskelua, koska ei sitä työtä muuten edes saa. Tietokoneen voi saada veronvähennyksiin vain, jos tekee opintojen ohessa työtä, johon tietokonetta tarvitsee, kuten toimittajan töitä."



Hertta-Mari Kaukonen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto