Miesten ja naisten palkkaerot suuria jo opiskeluaikana

Miesten ja naisten palkkaerot näkyvät jo opiskeluaikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan opiskelijamiehen palkan keskitulo on 700 euroa kuussa, naisen 472 euroa.

Ero säilyy samansuuruisena valmistumisen jälkeen. Akateemisen naisen euro on Suomessa 63 senttiä.

"En osaa selittää eroa muuten kuin sillä, että miehet opiskelevat teknisillä ja kaupallisilla aloilla. Miehet ovat myös enemmän kokopäivätöissä, naiset enemmän osa-aikatöissä", kertoo opiskelijoiden tuloja selvittänyt tutkija Taru Berndtson.

Työnteko lukukausien aikana on nykyään yleistä. Opiskelijoiden tutkimussäätiön Otuksen teettämä ja Kelan julkaisema tutkimus kertoo, että yli puolet opiskelijoista täydentää toimeentuloaan palkkatöillä lukukausien aikana.

Berndtson selvitti opiskelijoiden toimeentuloa kyselyllä, johon vastasi 2080 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa lokakuussa 2003.

Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden keskitulo on 680 euroa kuussa. Tärkein tulonlähde ovat opintotuki ja asumislisä, joita nosti kolme neljästä vastaajasta.

"Opiskelijaköyhiä" 15 prosenttia

Keskitulo oli hieman alhaisempi kuin edellisessä tutkimuksessa, joka tehtiin neljä vuotta sitten. Lukujen perusteella noin puolet opiskelijoista jää köyhyysrajan alle lukukausien aikana, jos raja asetetaan puoleen koko väestön keskitulosta. Toisaalta alhaisia tuloja kompensoivat ateriatuki ja muut opiskelijaetuudet.

"Mukana ei ole säästöjen osuutta, ja vanhempien tukea on vaikea mitata", Berndtson huomauttaa.

Otuksen toiminnanjohtaja Jouni Lounasmaa arvioi, että opiskelijan asemaa on vaikea verrata muuhun väestöön. Hän pohtii, että opiskelijoiden köyhyysrajan voisi asettaa puoleen opiskelijoiden keskitulosta. Tällöin noin 15 prosenttia nykyopiskelijoista määriteltäisiin köyhäksi.

Kysely osoittaa, että käytettävissä olevan rahan määrä ei suoraan kerro, millaiseksi opiskelija kokee toimeentulonsa. Joka neljäs alle 624 euroa tienanneista arvioi, että heidän toimeentulonsa on joko helppoa tai melko helppoa.

Jos rahat loppuvat kesken, opiskelijat turvautuvat yleisimmin vanhempiinsa. Seuraava keino on pienentää ruokalaskua. Joka kolmas tinkii aterioidensa laadusta usein tai melko usein.

Muita selviytymiskeinoja olivat muun muassa laskujen maksamisen lykkääminen, kavereilta lainaaminen, luottokortilla maksaminen, lääkkeen ostamatta jättäminen ja panttilainaamossa asioiminen.

Lainanottoa karsastetaan

Valtaosa opiskelijoista pärjää rahoillaan, mutta kaikille opiskelu ei ole auvoa. Vakavia toimeentulo-ongelmia oli kuudella prosentilla vastaajista. He ovat opiskelijoita, jotka eivät voi turvautua vanhempien apuun ja joilla on ongelmia toimeentulon haalimisen lisäksi myös opinnoissa.

Yhä harvempi opiskelija haluaa paikata aukkoja toimeentulossaan lainarahalla. Vain neljä kymmenestä kyselyyn vastanneesta kertoi ottaneensa lainaa opiskelemista varten.

"Lainanottoon suhtauduttiin jopa aggressiivisesti. Kauhu edes pientä lainanottoa kohtaan tuntuu epärealistiselta", Berndtson sanoo.

Tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat haluttomia ottamaan lainaa turvatakseen perustoimeentuloaan.

"Jos koulutuspolitiikalla tavoitellaan opiskeluaikojen nopeuttamista lainanotolla, niin tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, ettei sillä saavutettaisi tuloksia", toiminnanjohtaja Lounasmaa sanoo.