Maksullisen seksin mysteeri

Prostituutio on äärimmäisen kiistelty aihe. Kuka ryhtyy myymään seksiä ja miksi? Tutkija Anna Kontula haluaa haastaa perinteiset käsitykset.

Kun tutkija Anna Kontula kertoo, että prostituutioon ryhtyminen on monelle naiselle merkinnyt eräänlaista vapautumista ja itsenäistymistä, kuulijan kulmakarvat nousevat. Näistä puheista on poliittinen korrektius kaukana.

"Useimmiten taustalta ei löydy insestiä, väkivaltaa tai raiskauksia. Sieltä voi löytyä pettymys siihen, että ei ole saanut seksuaalista tyydytystä perinteisestä parisuhteesta tai että on kokenut olevansa aina antavana osapuolena. He hakevat seksuaalista nautintoa kertaluonteista suhteista mutta valitsevat prostituution sen takia, että juttu on hallittavissa", Kontula sanoo.

Sovinnaisiin käsityksiin tottunut hätkähtää. Eivätkö he olekaan päätyneet juuri ja juuri lailliseen ammattiinsa parittajan tai huumeriippuvuuden pakottamina?

Kontulan mielestä tällainen käsitys ei vastaa todellisuutta.

"Minähän lähdin pelastamaan prostituoituja, joita globaali markkinatalous riistää ja niin poispäin", hän naurahtaa.

"Olen kuitenkin todennut, että osa heistä ei tarvitse minkäänlaista pelastusoperaatiota ja että loppuihinkin pitää suhtautua yksilöllisemmin."

On vähättelyä sanoa, että jotkut ovat Kontulan kanssa eri mieltä.

"Prostituutio on nykyajan orjakauppaa, joka on tuomittava", huomautti eduskunnan naiskansanedustajien verkoston puheenjohtaja Annika Lapintie seminaarissa, jossa ajettiin seksin oston kriminalisointia.

Ulkomaalaisten prostituutiota Suomessa tutkinut Reet Nurmi kieltäytyi kokonaan haastattelusta kuultuaan, että hän joutuisi samaan juttuun Kontulan kanssa.

Aihe pakenee
tutkimusta

Kontula valmistelee sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella väitöskirjaa suomalaisesta prostituutiosta ja erityisesti syistä, joiden takia ihmiset ryhtyvät myymään seksiä.

Tutkimustaan varten hän on haastatellut viranomaisten ja asiantuntijoiden lisäksi 18:aa Suomessa asuvaa prostituoitua. Hän on myös kerännyt tausta-aineistoksi perustiedot 120:ltä alalla työskentelevältä ihmiseltä.

Suomen laki sallii prostituution, mutta seksin myyminen tai ostaminen ei ole koskaan ollut yleisesti hyväksyttyä. Siksi ilmiö on pysynyt yhteiskunnan reunamilla, ja kattavan selvityksen tekeminen on ollut vaikeaa.

"Jos joku sanoo tarkkoja lukuja ja vaikkapa kertoo, että näin ja näin monta prosenttia prostituoiduista on insestin uhreja, niin voi varmasti todeta, ettei hän tiedä mistä puhuu", Kontula kertoo.

Hänen oma arvionsa on, että seksiä myy Suomessa vajaat 8000 ihmistä vuodessa. Heistä enemmistö työskentelee osa-aikaisesti ja puolet on suomalaisia.

"Pakotustakin
on olemassa"

Eri raporttien perusteella prostituoidun arki ei ole auvoa. Prostituutio sekä ihmiskauppa kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa, ja olosuhteet ovat surkeat.

Kontula kuittaa monet yleiset mielikuvat vääriksi tai ainakin vääristyneiksi. Hänen mielestään prostituoitu on hyvin harvoin uhri, joka joutuu ottamaan vastaan 20 asiakasta illassa.

"Pääsääntöisesti suomalaiset ottavat illassa yksi tai kaksi asiakasta vastaan ja venäläiset sekä virolaiset kolmesta viiteen. Pelin sääntöihin kuuluu, että säännöt sovitaan etukäteen puhelimessa. Missään tapauksessa ei voida yksiselitteisesti puhua, että valta olisi asiakkaalla."

Keitä prostituoidut sitten ovat? Haastattelujensa perusteella Kontula uskoo, että alalle ei päädytä aseella uhaten.

"En kiellä, että pakotusta on olemassa. Joidenkin naisten taustalla on paljon uhriuttavia tekijöitä, mutta se ei tarkoita, että he olisivat kykenemättömiä tekemään valintoja tai kantamaan vastuun valinnoistaan", hän huomauttaa.

"Janan toisessa päässä ovat ihmiset, jotka on ryöstetty kotoaan väkivalloin, kuljetettu toiseen maahan, kahlehdittu kellariin ja pakotettu ottamaan 32 asiakasta päivässä. Toisessa päässä ovat ne, jotka toimivat täysin itsenäisesti, joilla on sellainen taloudellinen turva, että he voisivat lopettaa työn milloin tahansa. Mutta Suomessa kummassakin ääripäässä on vain yksi tai kaksi ihmistä."

Kontula on kuullut 12-vuotiaana prostituoiduksi ryhtyneiden surullisia elämäntarinoita - mutta myös kertomuksia seksiä myyvistä ihmisistä, jotka elävät suhteellisen tasapainoista elämää. Jotkut haluavat pois alalta, mutteivät kaikki.

Ulkomaalaisten
tilanne on huonompi

Ulkomaalaisten prostituoitujen tilanteesta on esitetty toisenlaisia näkemyksiä. Nyt on pakko siteerata Stakesille tutkimusta tehnyttä Reet Nurmea, joka haastatteli vuosina 1998-2001 yhteensä 254 venäläistä ja virolaista prostituoitua.

Hänen mukaansa ulkomaalaisten tilanne on lohduton.

"Kaikilla heillä on sama ajatus: miten pääsisin tästä suosta irti. Ja se toive, että asiakas ei koskisi. Että voisi olla hierojana tai pestä selkää tai esittää stripteasea tai lesbonäytöstä - kunhan asiakas vain ei koskisi", hän kertoi Helsingin Sanomissa lokakuussa 2002.

Nurmi on kirjoittanut, että prostituutio on osa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja se sotii sukupuolten tasa-arvon toteutumista vastaan. Hänen mielestään ihmiskauppaa ja prostituutiota ei ole mahdollista erottaa toisistaan eikä myöskään lapsi- ja aikuisprostituutiota.

"Vaikka naiset alistuvat vapaaehtoisesti toisen valtaan, akti on verrattavissa raiskaukseen. Ei sielua ja henkeä voi myydä."

Monimutkainen ja
-muotoinen ilmiö

Prostituutioon liittyy myös paljon ongelmia, sitä Anna Kontula ei kiistä. Niitä pitäisi vain ratkaista toisin kuin esimerkiksi kriminalisoimalla seksin ostaminen. Sen sijaan hän ehdottaa muun muassa alueellisten rikospoliisien yhteistyön kehittämistä, tuloerojen kaventamista ja globaalisti naisten koulutuksen lisäämistä.

Ostokieltoa Kontula ei kannata, koska se heikentäisi seksiä myyvien ja vahvistaisi parittajien asemaa. Hän ei ole myöskään tavannut yhtäkään seksityöläistä, joka ostokieltoa kannattaisi.

"Ihminen voisi itse kertoa, mikä on hänelle hyväksi vai pahaksi. Meidän järjestelmässä jopa alle 12-vuotiaita kuullaan heitä koskevissa asioissa, mutta prostituoituja ei haluta kuulla."

Kontulan arvojen mukaan prostituution lopettaminen ei välttämättä ole tavoiteltava asia.

"Näen, että pyrkimys prostituution poistamiseen on kautta historian ollut sidoksissa naisten seksuaalisuuden valvontaan. Kriminalisoinnilla naisesta tehdään suojeluobjekti. Ajatus on paluuta 1800-luvulle: nainen ei ole täysivaltainen aikuinen ihminen vaan jollain tavalla suojeltava asia."

Yhteiskunnan päämäärä näyttää olevan toinen. Päättäjien vastaus ongelmiin on prostituutioon liittyvien lakien tiukentaminen. Ja kenties he ovat oikeassa: keskustelun eri osapuolet myöntävät, että prostituutio on erittäin vaikea ja monimutkainen asia.

Oli totuus seksiä myyvistä mikä tahansa, seksityöläisiä auttavan Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen toteaa, että prostituutio on joka tapauksessa kiinnostava yhteiskunnallinen kysymys: mitä siitä puhutaan, miten siitä puhutaan ja kuka siitä saa puhua?

"Prostituutio on paljon monimuotoisempaa kuin on totuttu ajattelemaan", hän sanoo.

Anna Kontula luennoi Naiskulttuuripäivillä ke 6.4. kello 14, ls Pinni A 1081.