![]() |
|
Sauli Niinistö joutuu pohtimaan hetken aikaa, kun häneltä kysyy mikkeliläisestä Ilkka Tillasesta.
"Hänhän on tällainen nuori kaveri? En ole häntä tavannut, mutta olen kuullut."
Haastatteluhetkellä Tillanen on vielä Niinistön potentiaalinen kilpakumppani tammikuun presidentinvaaleissa. Tillanen on tosin vasta pyrkimässä viralliseksi ehdokkaaksi, sillä siihen vaaditaan 20000 kannattajakorttia. Kasassa on itsenäisyyspäivän aattona alle 15000.
"Melkoinen sitkeyden osoitus!" Niinistö huudahtaa kohteliaasti.
Niinistöllä on varaa kohteliaisuuteen, sillä vasemmistolainen lähihoitajaopiskelija ja kansalaisaktivisti Tillanen tuskin tulisi viemään ääniä kokoomuksen ehdokkaalta.
Ei, vaikka Niinistö markkinoikin itseään "työväen presidenttinä", mikä on närkästyttänyt monia - myös Tillasta. Niinistö itse kääntää kritiikin kritisoijiaan vastaan.
"Työväellä minä haluan signaloida työn merkitystä, koska moni puhuu nyt hyvinvoinnista. Vähemmän puhutaan siitä, millä se hyvinvointi turvataan, ja se on vain työllä."
"Luokkayhteiskunnan aika on ollut ja mennyt. Luulen, että tässä on nimenomaan kysymys siitä, että halutaan ylläpitää luokka-ajattelua, oman intressin vuoksi ehkä."
Niinistö antaa ymmärtää, että etenkään SAK ei olisi valmis allekirjoittamaan hänen vaalilausettaan "vastakkainasettelun aika on ohi".
Niinistön puheessa toistuvat opetellun tuntuisesti hänen omat vaalisloganinsa, joita suunnittelemassa on ollut muun muassa suuri helsinkiläinen mainostoimisto.
Iskulauseet kuitenkin sulautuvat vilpittömän kuuloisesti Niinistön ajatusmaailmaan, jossa työn käsite nousee esiin joka toisessa virkkeessä.
Hän kertoo esimerkiksi siitä, miten oli opiskeluaikoinaan jatkuvasti kirjoilla Turun työvoimatoimistossa kaikenlaisten pätkätöiden varalta.
"Olin Huhtamäen pakastevarastossa monta kuukautta, Kaarinan viemärityömailla, satamassa rakennustyömailla tietysti, kaupunkilehden jakeluauton kuljettajana, viinakaupan myyjänä - missä vaan."
Opiskelunsa hanttihommilla ja lainalla rahoittaneen ja silti alle viidessä vuodessa valmistuneen Niinistön olisi helppo näpäyttää lisää rahaa vaativia nykyopiskelijoita. Tovin hän epäröikin vastatessaan kysymykseen, ovatko nykynuorten vaatimukset suuremmasta opintorahasta kohtuuttomia.
"Ei kai se nykyisen tuen määrä sekään riitä elämiseen. Minun ajoistani on tapahtunut niin paljon muutoksia, sellainen välttämätön kulutustaso on vaan tänä päivänä toinen. Tuskin enää samoissa kengissä liikutaan monta vuotta ja tilaisuudesta riippumatta."
"Eikä tämä ole mikään arvostelu yksilöitä kohtaan. Eläminen pohjautuu tällä hetkellä väistämättäkin suurempaan rahankäyttöön, myös perheillä."
Niinistö eroaa pahimmista kilpailijoistaan Matti Vanhasesta ja Tarja Halosesta - sekä Ilkka Tillasesta - siinä, ettei ollut vielä opiskeluaikoinaan aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa. Hän ei vaikuta olevan tästä kovin pahoillaan.
"1960-70-lukujen vaihteessa yhteiskunta muuttui paljon. Prahan kevät kosketti, oli paljon tunnelatausta, mutta sitten oli sitä poliittista sähläämistä Ã la Teiniliitto."
Teiniliitosta puhuessaan Niinistön kasvoilla käy tv:stä tuttu, hieman vino virnistys, joka kertoo, miten paljon hän edesmennyttä nuorisojärjestöä arvostaa. Samanlainen virne nousee Niinistön kasvoille, kun hän muistelee aikaansa lamasta toipuvan maan valtiovarainministerinä.
"Minua väitettiin valtiovarainministerinä kovaksi. Olen kuullut, että kaikki ikävät päätökset teki Niinistö-niminen kansanedustaja. Ne 199 muuta eivät varmaan olleet paikalla silloin."
Entinen valtiovarainministeri, nykyinen Euroopan investointipankin varapääjohtaja on silminnähden ylpeä puhuessaan noista ikävistä päätöksistä, jotka oli tehtävä. Kovan ja tehokkaan miehen maineella hän ratsastaa myös tulevissa presidentinvaaleissa.
Toisaalta koko työtä tekevän väen presidentiksi pyrkiessään hänen on ollut pakko hieman pehmentää imagoaan. Osa tätä työtä ovat kaikille mahdollisille tiedotusvälineille annettavat haastattelut, joista Niinistö tuskin muuten kuin vaalien alla innostuisi.
Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei koe haastattelutilanteita sinänsä ahdistaviksi.
"Mutta se, että tarjoutuu haastateltavaksi noin laajamittaisesti, se on minun mielestäni vähän tunkeilevaa. Voin olla väärässäkin."
Niinistön avustaja Mikko Kortelainen astuu huoneeseen merkkinä siitä, että Aviisille suotu puolituntinen on kulunut. Niinistö tyhjentää kahvikuppinsa ja kiittää kohteliaasti. Oven takana odottavat seuraavat toimittajat.
Tuomo Tamminen
---
Tulevien presidentinvaalien ehdokastenteistä jäi täpärästi pois yksi mielenkiintoinen keskustelunherättäjä, mikkeliläinen Ilkka Tillanen. Tillasen kannattajakortteja saatiin kerättyä määräaikaan mennessä 15 000, eli vaadituista 20 000 kannattajakortista jäi puuttumaan viisituhatta.
"Vähän se jäi harmittamaan, kun vain neljäsosa jäi puuttumaan. Itseään saa syyttää, järjestäytyminen ei oltut parasta mahdollista ja aikaa tuli hukattua."
Tillasen kampanja oli sisällöltään räväkkä. Mies ei peitellyt olevansa totaalikieltäytyjä ja puhui paljon ihmisoikeuksista. Hänen suurin kritiikkinsä kohdistuu siihen, että presidentinvaalikampanjoinnissa keskitytään kaikkeen muuhun kuin asiakysymyksiin ja todellisiin presidentin valtaoikeuksiin liittyviin asioihin.
"Tasa-arvo ja ihmisoikeuskysymykset kuuluvat mitä suurimmassa määrin presidentin toimialueisiin, ulkopolitiikassa ihmisoikeuskysymysten tulisi näkyä. Keskusteluun olisin halunnut nostaa myös homoparien hedelmöityshoidon. Keskustelua hedelmöityshoidoista käydään nyt välillä varsin huvittavin argumentein, erityisesti mystinen lapsen etu ihmetyttää. Homovanhempien huonommuudesta ei ole näyttöä, tärkeintä on ehjä koti."
Tillasta huvittaa, että monet keskustan jäsenet ovat pitäneet Matti Vanhasta liian liberaalina ehdokkaana, koska hän suhtautuu myönteisesti homojen adoptio-oikeuteen. Homojen oikeus hedelmöityshoitoon olisi ollut Tillasen mukaan pitänyt saada keskusteluun voimakkaammin mukaan nyt, kun asiaan liittyvistä laeista tehdään päätöksiä.
Armeijan ylipäällikkönä Tillanen olisi jatkanut sitoutumattomalla linjalla. Hänen mielestä oikea suunta olisi ajaa puolustusvoimia pikkuhiljaa alas.
Tillanen on mukana Vasemmistonuorten toiminnassa, mutta hänen ehdokkuutensa oli täysin yksityinen hanke. Hän toteaa olleensa mukana tekemässä Vasemmistonuorten päätöstä lähteä tukemaan Tarja Halosen vaalikampanjaa.
"Vasemmistoliitossa ehdokkuuteeni suhtauduttiin neutraalisti, juttua pidettiin lähinnä nuorten puuhasteluna. Suvi-Anne Siimes allekirjoitti kannattajakorttini. En tiedä, miten olisi suhtauduttu, jos ehdokkuuteni olisi toteutunut."
Muita ehdokkaita Tillanen ei kampanjoidessaan tavannut. Sauli Niinistön hän näki Mikkelissä Cafe Niinistön avajaisissa, mutta väenpaljouden vuoksi keskustelu jäi käymättä. Niinistön kampanja on herättänyt Tillasessa huvittuneisuutta.
"Tuollaista jälkeä tulee, kun laitetaan mainostoimisto asialle. Tuolla "työväen presidentti" -kampanjalla pyritään ärsyttämään ja peittämään asiakeskustelu alleen. Samaan sarjaan kuuluvat nuo Vanhasen viirit."
Media on Tillasen mielestä kohdellut häntä hyvin, juttuja tehtiin isoihin lehtiin ja kesällä myös Ajankohtainen Kakkonen teki juttua ehdokaskandidaatista.
Keskustelun herättämisessä ja kampanjaveturinaan Tillanen käytti Isä Aurinkoinen -hiphop-yhtyettään. Ilman mahdollisuutta kiertää yhtyeen mukana kampanja olisi jäänyt lähihoitajan budjetilla tekemättä.
"Kun sai keikoista matkakulut takaisin, oli kampanjakiertueeni mahdollinen, vaikka veti tämä budjetin koville. Aikaahan hommaan meni, opiskelut viivästyvät jonkin verran kampanjasta johtuen."
Voimakkaita kärjistyksiä viljelevän Isä Aurinkoisen sanoitukset aiheuttivat Tillasen mukaan hieman väärinkäsityksiä, vaikka provosointi olikin tarkoituksellista. Positiivisena yllätyksenä Tillanen piti sitä, että ihmiset eivät suhtautuneet aggressiivisesti hänen kampanjakorttiensa keruuseen, vaikkei hän esimerkiksi salannut totaalikieltäytymistään.
Presidentinvaaleissa äänestysprosentti on ollut perinteisesti korkein, mikä ihmetyttää Tillasta.
"Presidentinvaalien pitäisi olla ne vähiten tärkeät, vaikka kyllähän kansalaisia pitäisi kaikki vaalit kiinnostaa. Presidentiltä odotetaan toimintaa asioissa, jotka eivät tämän valtaoikeuksiin kuulu. Olisi kai helpompaa, kun joku julistaisi, että tässä tulee uusi johtaja."
Tillanen itse on tehnyt valintaa kahden ehdokkaan välillä. Hän sanoo, ettei haluaisi kuulua heihin, jotka äänestävät varman päälle voittajaa, mutta nyt näyttää siltä, että ennakkosuosikki saa äänen.
"Olen ollut Heidi Hautalan ja Tarja Halosen välillä. Nyt Hautala kuitenkin rupesi kaivelemaan Halosen DDR-yhteyksiä. En tiedä, mihin hän pyrkii mustamaalaamisella. Olin pitänyt Hautalaa asiallisena ehdokkaana, joka pysyisi linjassaan. Nyt näyttää siltä, että Halosta äänestän. Häneen olen kyllä ollutkin varsin tyytyväinen."
Presidenttinä oloa Tillanen ei tunnusta miettineensä vakavasti. Sen verran hän kuitenkin sanoo, että itsenäisyyspäivän vastanotto lakkautettaisiin, jos hän olisi presidentti.
Mikko Huikkonen
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen