Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Käytännöllisten kurssien määrä hitaassa nousussa

Kaikilla laitoksilla ei haluta uhrata pisteitä harjoittelulle

Heidi Korpela uskoo harjoittelun olevan portti työelämään. Kuva: Hertta-Mari Kaukonen.
Heidi Korpela uskoo harjoittelun olevan portti työelämään. Kuva: Hertta-Mari Kaukonen.


Uudessa tutkintojärjestelmässä tiedekuntia velvoitettiin lisäämään työelämänäkökulmaa kaksiportaisiin tutkintoihinsa, mikä alkaa pikkuhiljaa näkyä useilla laitoksilla opinto-oppaissa.

"Työelämäelementtejä on varmasti ollut aikaisemminkin, mutta nyt niitä kirjataan auki, että ne selkeämmin tiedostaa", humanistisen tiedekunnan opintoasiain päällikkö Tuija Puntanen sanoo.

Konkreettisia työelämäkurssien lisäyksiäkin löytyy. Esimerkiksi yritysjuridiikkaan ja vakuutustieteeseen on lisätty harjoittelua ja historian laitoksella järjestettiin menestyksekäs yrittäjäkurssi.

"On aloja, joissa työelämäorientaatiota tarvittaisiin ehkä enemmän, mutta sitten taas intressi ottaa konkreettisesti tämän suuntaista ainesta opetussuunnitelmiin ei välttämättä ole kovin suuri. Harjoittelu kiinteänä osana opetussuunnitelmaa ja tutkintoa ei näytä lisääntyvän. Kaikki laitokset eivät ole valmiita Â’uhraamaanÂ’ siihen kallisarvoisia pisteitään, koska tutkinnolla on rajattu laajuus", Tampereen yliopiston opinto- ja kansainvälisten asiain osaston päällikkö Tenho Takalo sanoo.

Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämispäällikkö Jukka Mäkinen haluasi lisätä eripituisia visiittejä ja harjoitteluja kaikille koulutustasoille kandista tohtoriopintoihin asti, jotta yliopiston ulkopuolinen työllistyminen helpottuisi.

"Jotkut yliopistot ovat määritelleet kaikkiin opintoihin mukaan työelämäorientaatio-opintojakson ja kyllä sekin auttaa. Itse uskon enemmän teorian ja käytännön vuorovaikutukseen. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella järjestettiin yhteiskuntatieteellisen teorian sovittaminen työelämään -kurssi, jossa opiskelijat tekivät työpaikkavisiittejä ja kertoivat niistä muille kurssilaisille", Mäkinen kertoo.

Koska uusi tutkintojärjestelmä kannustaa kandin jälkeen töihin siirtymistä, työelämävalmiuksia pyrittiin lisäämään jo ensimmäisille opiskeluvuosille. Harjoittelua onkin siirretty tämän takia joillakin laitoksilla syventävistä opinnoista aineopintoihin. Toisaalta esimerkiksi kasvatustieteissä opiskelijat ja opettajat ovat eri mieltä siitä, onko uudessa opintosuunnitelmassa karsittu työelämäkursseja.

"Henkilöstön kehittämisestä kaksi kurssia loppui, mutta vain osa opiskelijoistamme tähtää sille alalle. Opiskelijoilla on ollut koko ajan edustajia suunnittelutiimeissä", aikuiskasvatuksen lehtori Marjo Vuorikoski kertoo.


Ainejärjestöt järjestävät työelämäpäiviä itse

Opiskelijat järjestävät itse ainejärjestövoimin yhä enemmän työelämäpäiviä.

"Kauppa- ja hallintotieteissä lähdetään mielestäni siitä, että työelämään siirtyminen on läsnä koko opintojen aikana pakollisessa tutkintorakenteessa. Työelämätaidot ja työelämään siirtyminen ovat kuitenkin paljon opiskelijan oman aktiivisuuden varassa ja niin sen pitää ollakin. Aika paljon tulee ohjattua ihmisiä sinne ura- ja rekrytointipalvelujen kursseille, koska itse pidän niitä aika laadukkaina", kauppa- ja hallintotieteiden opiskelijaopinto-ohjaaja Kaisa Keskitalo sanoo.

Ura ja rekrytointipalvelut järjestää opiskelun aikaisia työelämävalmiuksia lisääviä kursseja, mutta myös valmistuneille suunnattuja kursseja. Kursseja on tulossa esimerkiksi projektinhallinnasta ja free-työstä.

"Jos ei sitä työelämälähtöisyyttä muuten saada, se tulee hankittavaksi sivuaineiden kautta tai tutkinnon suorittamisen jälkeen", Takalo sanoo.


"Opiskelijoita ei kuultu"

Neljä vuotta kasvatustieteitä opiskellut Heidi Korpela, 23, kirjoitti viime Aviisiin mielipidekirjoituksen kasvatustieteiden syventävien opintojen työelämäkurssien muutoksista.

"Esimerkiksi Konsultointityö-kurssi poistui uudesta opetusohjelmasta kokonaan. Työssä oppimisen teemaa opetetaan jatkossakin, mutta ilmeisesti supistettuna. Jäljelle jää kyllä vielä paljon käytännönläheisiä kursseja muun muassa oppimisesta, ryhmässä oppimisesta, koulutussuunnittelusta ja ohjauksesta."

Kurssien muutokset johtuvat kursseilla opettaneen henkilöstön muutoksista.

"Opiskelijoita ei kuultu tässä asiassa tarpeeksi. Muutoksista järjestettiin kaikille opiskelijoille info vasta, kun esitys oli jo lähes valmis. Opiskelijoiden vastustus ei enää tässä vaiheessa auttanut."

Poistettujen kurssien tilalle on tullut työelämää sosiologisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsitteleviä kursseja. Vuoden päästä ilmestyy taas uusi opetussuunnitelma.

"Ainejärjestömme Mentorin toiminnassa oli kyllä myös kehitettävää. Olemme nyt parantamassa tiedotusta kokouksista ainejärjestöille ja tulemme valitsemaan varajäsenet, jotta aina olisi varmasti joku paikalla."

Korpela tuli Tampereen yliopistoon opiskelemaan vasta syventävien opintojen vaiheessa. Osasyynä vaihdokseen olivat työtä lähellä olevat kurssit, jotka hän itse ehti käydä ennen muutoksia.

"Opiskelijat ovat olleet vähennykseen tyytymättömiä. Henkilöstöpuolella kasvatustieteilijät on tunnistettu omaksi ryhmäkseen ja on tajuttu, ettei meistä kaikista tule opettajia."

Korpela hakee harjoitteluun syksyllä. Sen jälkeen on jäljellä vielä gradu ennen valmistumista.

"Kasvatustieteilijöiden työllisyystilanne on tosi hyvä. Henkilöstöhallinto ja organisaation kehittäminen kiinnostavat minua eniten."


Hertta-Mari Kaukonen


Kuinka paljon oppiaineessasi on työelämäkursseja?

"Molemmissa voi syventäviä opintoja korvata joko 4 (kv. pol.) tai 3 (v-o) opintoviikon verran harjoittelulla."
Maija Mattila, Iltakoulu

"Kaikki opiskelu on työelämään ohjaavaa ja/tai sitä käsittelevää."
Petra Saaristo, näyttelijätyö

"Melko paljon (labrakursseja, yhteistyökursseja yritysten kanssa, yrityspelit ym)." Hanna Vaajasaari, Biopsi

"Sosiaalityössä käytännön opetusjakso toisena opiskeluvuotena 9vk, syventävien harjoittelu 3kk syventävien opintojen aikana sekä molempiin edellisiin liittyvät valmennus- ja palauteseminaarit. Ensimmäisenä vuonna pienimuotoista työelämään tutustumista. Kurssien määrä on vähentynyt hieman, mutta ilmeisesti tulevat palaamaan entiselle tasolleen eli käytännön opetus 12 viikkoa. Sosiaalipolitiikassa pakollinen 3kk harjoittelu aineopinnoissa ja siihen liittyvät valmennusseminaari ja palauteseminaari sekä evaluaatiokurssi. "
Olli Karsio, SOS

"Äkkiseltään vastaisin, että tutkintoomme ei kuulu yhtään millään tavalla työelämään liittyvää kurssia. Muutosta asiaan kyllä kaivattaisiin!"
Laura Sointu, Pareto

"Koulutuksessa on yhteensä neljä harjoittelua. Lisäksi pedagogisia taitoja käsitellään kasvatustieteen aineopinnoissa. Koulutukseen kuuluu kouluhallintoa käsittelevä kurssi."
Noora Grönroos, Oka

"Kaikissa kielissä on pakollinen kieliharjoittelu. Saksan kielessä
ja kulttuurissa on 10 ov:n talousviestinnän(valittavana 14 kurssia) sekä opettamisen(valittavana 13 kurssia) erityisteemat. Pohjoismaisissa kielissä on muutamia tuleville opettajille suunnattuja kursseja. Lisäksi kielissä, joissa ei käännöstieteiden puolella ole pääainemahdollisuutta (pohjoismaiset, ranska) on mahdollista sisällyttää tutkintoon kursseja, jotka valmistavat kääntäjän työhön. Opettamiseen valmistavia kursseja saisi olla enemmänkin."
Antti Hiitti, Lexica

"Koko opiskelumme on käytännönläheistä. Opintoihin kuuluu myös harjoittelujaksoja niin amanuenssina kuin viransijaisena lääkärinä. "
Antti Mikkola, TLK

"Vuodesta riippuen tällaisia kursseja on ollut 2?4 kpl. Määrä lisääntyy uuden opetussuunnitelman myötä."
Carl Willandt, Reettorit

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto