Ruotsi hukassa?

Viidennes virkamiesruotsin suorittajista saa hyväksytyn merkinnän, vaikka kielitaito ei olisi edes lain edellyttämä tyydyttävä.

Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taito on laskenut romahdusmaisesti viime vuosina. Yhä useampi opiskelija osaa ruotsia opintojensa alussa niin huonosti, että kielitaitoa on mahdoton saada valtion virkamieheltä vaadittavalle tasolle.

"Varovainen arvio on, että joka viides opiskelija läpäisee virkamiesruotsin puutteellisin kielitaidoin. Opiskelijoita joudutaan päästämään kursseilta läpi, jotta valmistumisajat eivät venyisi ainakaan kieliopintojen takia. Alalla ei ole myöskään ollut yhtenäisiä arviointikriteereitä kuin pari vuotta."

Näin sanoo Oulun yliopiston kielikeskuksessa ruotsia opettava Hannu Niemi, joka väitteli hiljattain korkeakoulututkintoihin kuuluvan ruotsin kielen taidon osoittamisesta.

Myös Tampereella on pantu merkille aloittavien opiskelijoiden heikentyneet ruotsin taidot. Arviot eivät ole kuitenkaan yhtä synkkiä kuin Niemellä.

"Ruotsinopettajiemme mukaan ehkä 10 prosentille opiskelijoista teettää vaikeuksia saavuttaa virkamiesruotsilta vaadittava taso", Tampereen yliopiston kielikeskuksen johtaja Antti HildÃ©n arvioi.

Sekä HildÃ©nin että Niemen mukaan opiskelijoiden lähtötason heikkeneminen johtuu peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten ruotsin opetuksen vähennyksistä, joita on tehty säästösyistä. Vaikutukset näkyvät korkeakouluissa ja sitä kautta työelämässä.

"Esimerkiksi lukion B-ruotsin saa kirjoittaa jo viiden kurssin jälkeen. Kokonaistason huononemiseen on vaikuttanut myös se, että ammattikorkeisiin tulee entistä enemmän opiskelijoita muualtakin kuin lukioiden kautta", Niemi kertoo.

Hän katsoo, että opetusministeriön tulisi ohjata lisäresursseja peruskoulun ja toisen asteen ruotsin opetukseen. Myös korkeakouluruotsiin kaivataan muutosta.

"Kaikki korkeakoulutetut eivät tarvitse ruotsin kieltä työelämässä. Kokonaan sen opetuksesta ei kuitenkaan voida luopua, sillä ruotsinkielisille täytyy taata kielilain mukaiset oikeudet äidinkielellään saataviin palveluihin."

Niemi on sitä mieltä, että opetuksessa tulisi tehdä nykyistä selvempi ero virkamiesruotsin ja erityisalojen ruotsin välille, sillä niiden ero ei ole selvillä edes kaikille opettajille.

"Virkamiesruotsilla tarkoitetaan kaikille opetettavaa kirjallista ja suullista taitoa, jolla pystyy palvelemaan virkatehtävissä. Erityisalojen ruotsi taas on tietyn alan täsmäopetusta. Usein nämä sekoitetaan ja kursseilla opetetaan vain toista."

Niemen mukaan oli virhe, että virkamiesruotsista tehtiin vuonna 1987 pakollinen osa korkeakoulututkintoja. Myös HildÃ©n muistuttaa, että koulutuspolitiikka on ruotsin osalta epäjohdonmukaista, sillä ilman ruotsin kirjoittamista voi tulla ylioppilaaksi, mutta korkeakouluissa on suoritettava virkamiesruotsi.

"Epäkohta poistuisi, jos korkeakouluissa toisesta kotimaisesta kielestä tehtäisiin vapaaehtoista. Se kuitenkin merkitsisi suomalaisten kielitaitovarannon köyhtymistä", HildÃ©n toteaa.

Niemen mukaan opetusta olisi järkevää porrastaa esimerkiksi siten, että kandivaiheen opiskelijoilta edellytettäisiin kykyä ymmärtää ruotsia, kun taas maisteritasolla vaadittaisiin sekä suullisen että kirjallisen taidon osaamista.

"Mitä pidemmällä opinnot ovat, sitä enemmän opiskelija tuntee alansa ammattikieltä. Osatessaan sitä opiskelija pystyy korjaamaan mahdollisia puutteita vieraan kielen taidossaan. Siksi monilla olisi edellytyksiä saavuttaa kunnon kielitaito vasta opintojen loppupuolella."

Olli Koikkalainen, teksti
Juho Rinne, kuvitus

"JassÃ¥, vänta lite!"

Aviisi otti yhteyttä viiteen eri valtion virastoon Tampereella ja selvitti, kuinka hyvin niissä saa palvelua pelkällä ruotsin kielellä. Testitulokset eivät olleet mairittelevia. Puhelut soitetettiin seuraaviin paikkoihin:

Verotoimisto Tiedustelen, voinko hakea sivutuloverokortin Tampereen toimistosta, vaikka kotipaikkani on Turku. "One moment, please" -vastauksen jälkeen minut pistetään pitkään jonoon, jonka päätteeksi puhelu ohjautuu kansainvälisiä asioita hoitavalle henkilölle.

Hän valittaa huonoa ruotsin kielen taitoaan, mutta selittää kuitenkin ystävällisesti takerrellen ruotsiksi, kuinka verokortin hankkiminen onnistuu mistä tahansa verotoimistosta kotikunnasta riippumatta. Sekoittaen mukaan englanninkielisiä sanoja hän neuvoo minulle myös reitin verotoimistolle.

Työvoimatoimisto Soitan kysyäkseni, onko ruotsinkielisen henkilön mahdollista saada kesätöitä Tampereelta. Esitettyäni asiani minulle todetaan turhautuneesti "JassÃ¥, vänta lite!". Tämän jälkeen minut yhdistetään toiselle suomea puhuvalle henkilölle. Hän tiedustelee suomeksi mahdollisia suomen ja englannin kielen taitojani. Kun suostun puhumaan vain ruotsia, luuri alkaa kiertää henkilöltä toiselle. Kuuluu kieltäytymisiä, kuten "En minä puhu ruotsia".

Lopulta luuri päätyy henkilölle, joka takertelevalla ruotsilla kertoo, ettei ruotsinkielisiä työpaikkoja ole tarjolla, mutta neuvoo, kuinka asian tilaa voi tarkkailla netistä.

Kela Tiedustelen puhelimitse mahdollisuuksia tarkastella omia henkilö- ja etuustietojani internetin kautta.

Saan suoraan ruotsinkielistä palvelua eikä minua lähdetä pompottelemaan henkilöltä toiselle. Puhelimeen vastaava virkailija valittelee heikohkoa ruotsin kielen taitoaan, mutta puhuu sitä kuitenkin melko sujuvasti ja osaa antaa selvät neuvot siitä, kuinka tarvitsen oman verkkopankkini tunnuksia, jotta pääsen sisälle Kelan nettipalveluihin.

Poliisitalo Yritän ottaa selvää, onko minun mahdollista uusia passini Tampereella, vaikka olen kirjoilla Turussa.

Minulta kysytään suomeksi, osaanko suomea. Kielteisen vastauksen jälkeen minulta kysytään ruotsiksi, puhunko englantia. Väitän, etten osaa. Joudun selittämään asiani useammalla eri tavalla, ennen kuin tulen edes jotenkin ymmärretyksi.

Kysymykseeni, kuinka pitkään passi on voimassa, vastataan aluksi "en vecka". Muutaman tarkentavan kysymyksen jälkeen voimassaoloaika pitenee onneksi oikeaan, eli viiteen vuoteen.

Yliopisto Kun tiedustelen Tampereen yliopiston aktuaarinkansliasta mahdollisia hakuohjeita pohjoismaisten kielten opiskeluun, en ensimmäisellä soittokerralla saa kiinni ketään edes auttavasti ruotsia puhuvaa.

Minua pyydetään englanniksi soittamaan puolen tunnin päästä uudestaan, jolloin joku ruotsia osaava henkilö olisi paikalla. Puolen tunnin päästä kyseistä ruotsin kielen taitajaa ei kuitenkaan löydy.

Tällä kertaa puhelimeen vastaava henkilö osaa kuitenkin sen verran ruotsia, että neuvoo ummikkoruotsinkielisiä hakijoita unohtamaan haaveensa pohjoismaisista kielistä, sillä niiden opiskeluun Tampereen yliopistossa tarvitaan edes hiukan suomen kielen taitoa.

Henri Waltter Rehnström

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (14)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

nimimERKKI (05.03.08, kello 12:07)
Vaikuttaa siltä, että ruotsinkieltä Suomessa yleisesti ottaen ei tarvita koska aniharva kansalainen ei osaa suomea. Jos oikeaa tarvetta olisi niin kyseisiin palvelupisteisiin olisi hankittu ruotsintaitoisia.
Tässä "gallupissa" on kyse suomenkielisten simputuksesta johon ohjeet ovat tulleet Folktingetiltä.
Vihainen veronmaksaja (05.03.08, kello 17:07)
Suomalaiset eivät halua opiskella ruotsia, eivät opi eivätkä osaa. Eikö olisi jo aika panna ruotsi sille kuuluvaan asemaan, vähemmistökieleksi muiden vähemmistökielten joukkoon. Ruotsin valtion malli on ihan toimiva ja Suomen valtion vähemmistön paapomiseen verrattuna oikeudenmukainen. Pois pakkoruotsi opintojen kaikilta asteilta!
K. Kirk (05.03.08, kello 17:11)
Oikea vastaus tällaisiin kyselyihin on tietenkin lyödä luuri korvaan sen kummemmitta kommenteitta.

Oikeat ruotsalaiset osaavat ja tajuavat käyttää englantia. Ruotsiksi kyselijät ovat folktingelin lego-sotilaita.
nimimERKKI (07.03.08, kello 19:05)
Johtopäätösten tekoon olisi syytä tehdä kysely samoihin instansseihin esim. seuraavasti;
1. Onko tullut suomalaisilta kyselyjä ruotsiksi?
2. Onko em. kyselijä vaihtanut kyselyn suomeksi?
3. Ovatko ulkomaalaiset jääneet ilman vastausta?
www.pakkoruotsi.net (11.03.08, kello 20:58)
"Aviisi otti yhteyttä viiteen eri valtion virastoon Tampereella ja selvitti, kuinka hyvin niissä saa palvelua pelkällä ruotsin kielellä."

Kielilaki
6 §
Yksi- ja kaksikielinen viranomainen
"2) kaksikielisellä viranomaisella valtion keskushallintoviranomaista ja muuta viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta, sekä kaksikielisen kunnan viranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymään kuuluu erikielisiä kuntia taikka vähintään yksi kaksikielinen kunta."

Ovatko siis Tampereella valtion viranomaiset yksi- vai kaksikielisiä viranomaisia?

Ongelma ei ole se, ettei Tampereella osata ruotsia vaan se, että Suomessa on oikeus käyttää myös yksikielisesti suomenkielisissä viranomaisissa ruotsia. Tämä on täysin kohtuutonta!

Kielilaki
10 §
Yksityishenkilön kielelliset oikeudet viranomaisissa
"Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia."
www.pakkoruotsi.net (11.03.08, kello 23:04)
Aviisi: "Saan suoraan ruotsinkielistä palvelua eikä minua lähdetä pompottelemaan henkilöltä toiselle."

Tämä, että vaaditaan suoraan ruotsinkielistä palvelua, on se kaikkein suurin kohtuuttomuus. Ruotsinkielisten palveluiden saaminen edes kaksikielisissä kunnissa ei voi tarkoittaa sitä - eikä oikeusministeriön mukaan tarkoitakaan - että koko henkilökunta osaa ruotsia, vaan ruotsinkieliset voidaan ohjata palvelupisteeseen, josta saa ruotsinkielistä palvelua.

Tämä "pompottelu" on siis edellytys oikeudenmukaisuuden toteutumiselle - sille että kaikilta suomenkielisiltä ei vaadita ruotsin taitoa, vaan että palvelut pyritään suhteuttamaan alueen ruotsinkielisen väestön määrän sekä pyritään käyttämään hyväksi kaikkialla äidinkieleltään ruotsinkielisten, jotka ovat yleensä kaksikielisiä, kielitaitoa.

Kun tarjotaan eri kielillä palveluita viranomaisissa, 5 % ei voi olla 50 %. Näin kuitenkin tällä hetkellä periaatteessa on. Tämä ei ole demokratian periaatteiden mukaista vaan ruotsin kieli dominoi Suomessa.

"Puhelimeen vastaava virkailija valittelee heikohkoa ruotsin kielen taitoaan..." Ruotsinkielisten tulisi pahoitella suomen kielen taitoaan, ei 92 %:n valtaväestöön kuuluvan pahoitella sitä, ettei osaa ruotsia. Tämän tulisi olla itsestään selvä asia, mutta ei vain jostain syystä ole.
www.pakkoruotsi.net (11.03.08, kello 23:26)
Hannu Niemi: "Kaikki korkeakoulutetut eivät tarvitse ruotsin kieltä työelämässä. Kokonaan sen opetuksesta ei kuitenkaan voida luopua, sillä ruotsinkielisille täytyy taata kielilain mukaiset oikeudet äidinkielellään saataviin palveluihin."

Ruotsin kielen pakko-opetuksesta tulee luopua kokonaan, sillä velvoite julkisten palveluiden saatavuudesta kuuluu aina ja kaikilla sektoreilla viranomaisille. Velvoite ruotsinkielisten palveluiden saatavuudesta ei voi kuulua suomalaiselle yksilölle.
Einstein (18.04.08, kello 15:08)
www.pakkoruotsi.net: "Ruotsin kielen pakko-opetuksesta tulee luopua kokonaan, sillä velvoite julkisten palveluiden saatavuudesta kuuluu aina ja kaikilla sektoreilla viranomaisille. Velvoite ruotsinkielisten palveluiden saatavuudesta ei voi kuulua suomalaiselle yksilölle."

Aivan. Pakkoruotsi on irrationaalisuuden riemuvoitto. Jos vaikkapa 5% kansasta _saattaa_ haluta pizzaa, koulutetaan lain avulla kaikki suomalaiset pizzakokeiksi ja sitten palkataan heistä 0.5-1% palvelemaan tätä (ehkä) viittä prosenttia. Kuitenkaan suurin osa noista palkatuista ei oikeastaan osaakaan laittaa pizzaa oikein ja maukkaasti. Samalla kuullaan että ohhoh tuosta viidestä prosentista joille koko laki on tehty 90% _osaakin_ tehdä sen pizzan itse mutta koska etuoikeus on saavutettu siitä ei luovuta.
Ruotsin kielilain mallin mukaan-- (30.05.08, kello 12:17)
Det finska språket
4 § Finska är huvudspråk i Finland.
5 § Som huvudspråk är finskan samhällets gemensamma språk, som alla som är bosatta i Finland ska ha tillgång till och som ska
kunna användas inom alla samhällsområden.
6 § Det allmänna har ett särskilt ansvar för att finskan används och utvecklas.
Suomi virallisesti yksikieliseksi ! (31.07.08, kello 20:52)
Eiköhän kannattaisi ottaa maalaisjärki käyttöön ja muuttaa Suomi hallinnoltaan yksikieliseksi, jotta ei ruotsinkielisten tarvitse enää soitella näitä tenttaussoittoja ja häiritä työtään tekeviä julkisen sektorin työntekijöitä turhanpäiväisillä kysymyksillä.
Antaisin Mitä tahansa!! (22.08.08, kello 13:10)
Jos vain oppisin opiskelen ja ospikelen mutta kun en tajua niin en tajua..niin lähellä suomea niin lähellä englantia olen siis luonut uuden kielen Swenglish
mutta halua on enemmän kuin kellään muulla pää on vain liian paksuen ole kielimiehiä sanan varsinaisessa merkityksessä.
www.vapaakielivalinta.fi (18.11.08, kello 22:46)
Mielestäni korkeakoulujen tutkintovaatimukset syrjivät opiskelijoita syntyperän mukaan.

Otetaan esimerkiksi Jyväskylän yliopiston yhteistkuntatieteellisen tiedekunnan "Tiedekunnan perustutkintoja sekä niiden kieliopintoja koskevat pysyväismääräykset" kohta "Ulkomaalaisilta vaadittavat kieliopinnot"
kts. linkki:
www.jyu.fi/ytk/opiskelu/p... aaraykset_perus#_Toc202932091

Myös muiden yliopistojen kielitutkintovaatimuksissa on samanlaisia helpotuksia muita kuin syntyperäisiä suomalaisia (riippumatta äidinkielestä) kohtaan. Yleisin muotoilu lienee "Tiedekunnan dekaani voi erityisistä syistä vapauttaa kokonaan tai osittain..."

Jos tutkinto on sama ja se pätevöittää samaan titteliin, myös vaatimusten tulee olla samoja. Millä erityisoikeudella ulkomaalainen voi hakea esimerkiksi työpaikkaa (Suomesta) käyttämällä filosofian maisterin titteliä vaikka tutkinto ei pidä sisällään suomen ja ruotsin kielten virkamiestutkintoja. Tällä _en_ tarkoita, että he eivät olisi tervetulleita (päin vastoin). Toivoisin, että virkamiesruotsin ja -suomen vaalijat selittäisivät millä tavalla ulkomailta kotoisin oleva kykenee kieliä lukuunottamatta muuten samalla tutkinnolla pärjäämään työelämässä, kun samaan aikaan toisaalla yritätte todistaa että tämän tulisi olla mahdotonta.
ruotsin kieli on jees (21.11.08, kello 6:43)
Itse en yläasteella halunnut opiskella ruotsia ollenkaan ja olin "massateini" eli vastustin sitä viimeiseen asti. Numero todistuksessa oli myös sen mielenosoituksen jälkeen myös ansaittu.

Lukiossa heräsin uudestaan ja ruotsin kieli kiinnosti minua oikeasti. Totesin, että tämähän on helpompaa kuin englanti ja aiemmat protestini johtuivat pelkästään lapsellisesta käytöksestäni. Samalla kun paneuduin oikeasti kieleen, oli yläasteelta jäänyt sen verran sanoja päähän, että kiitettävää sai miltei jokaiselta ruotsin kurssilta ja alkoi ymmärtämään omaa mieltään; kuinka siinä huomaamattaan puhui miltei ruotsisuomea. Nyt tuli tenka poo ja satsata sanonnat olivat suoraan ruotsista, ymmärrän suomea paremmin kiitos ruotsinkielen. Lisäksi Ruotsissa pika-aluksilla käynti ja Suomen ruotsinkielissä kunnissa on hauska kokea kuinka monikulttuuri myös Suomi on, kun jaksaa vain etsiä. Ei tarvitse edes lähteä kauas niin löydät jotain oikeasti kiinnostavaa.
Majsteri Rantaluola (25.11.08, kello 19:53)
On vaikea eläytyä sellaisen ihmisen tuntoihin, joka ei osaa ruotsia, jos itse osaa. Sitä ajattelee että "hohhoijaa. Yritä vähän. Älä ole juntti. Kära barn!" Ruotsin taito on vähän kuin portti maailmalle samaan tapaan kuin ruotsinlaivalla käynti on monille ensimmäinen ja ainoa kontakti ulkomaailmaan. Suomen iNternet-trafiikkikin kulkee sinne ruotsalaisten valtaverkkojen kautta. Mitä tämä sitten vaikuttaa pakkoruotsiin? Aletaan käyttää siitä satamajätkien terminologiaa. Koska ruotsi on ruotsi, sitä voisi kutsua laivakieleksi. Sillä päästään alkuun. Englanti on paljon kauaskantoisempi vaikutuksiltaan ja suosioltaan, joten olkoon se lentokonekieli. Näiden jälkeen tulevat varsinaiset ihastukset vieraissa kielissä. Jos ihastus ja syvennys on lyhytaikaista, kyse on lentokenttäkielestä. Jos ihastusta riittää pidempään ja syvempään, kyse on satamakielestä. Jos muutat Pariisin ja opettelet ranskan, olet tullut satamaasi. No niin, mitä laivakielelle tehdään? Haiseeko se kuin "lasti"? Myydäänkö se tax-freessä islantilaisille maan viralliseksi kieleksi?