Kannanotot jakavat ylioppilaskuntaa

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on erimielinen siitä, mitkä asiat ylioppilaskunnalle oikeastaan kuuluvat.

Ikuisuuskiista nousi esille viimeksi viime syksynä, kun Tamyn hallitus jätti kannanoton elokuvateatteri Kino-Palatsin sisätilojen suojelemisen puolesta. Etenkin oikeistoryhmät Syvänsiniset ja Vapaaboomarit ovat vastustaneet kannanottoja, jotka eivät suoranaisesti liity yliopistomaailmaan tai opiskelijoiden asemaan.

Aviisi lähetti edustajistoryhmille sähköpostikyselyn, jossa selvitettiin seitsemän esimerkkikysymyksen avulla ryhmien näkemyksiä Tamyn roolista yhteiskunnallisena vaikuttajana. Esimerkeissä ei otettu kantaa siihen, pitääkö Tamyn ottaa kantaa asian puolesta vai sitä vastaan.

Edustajistoryhmät voidaan kyselyn perusteella jakaa karkeasti kahteen leiriin, jossa toisen lähtökohtana on, että Tamylta ei kategorisesti kannata kieltää mitään vaikuttamismahdollisuuksia. Toisen ryhmän peruskanta taas on, että Tamyn tulee lähtökohtaisesti pidättäytyä puuttumasta asioihin, jotka eivät sille suoraan kuulu.

Yksimielisimpiä ryhmät olivat ammattikorkeakoulujen englanninkielisestä nimestä käydystä keskustelusta: viisi ryhmää kymmenestä vastanneesta oli sitä mieltä, että Tamyn pitää ottaa asiaan kantaa.

"Jo nyt moni opiskelija tulee ulkomailta opiskelemaan Hame University nimiseen opinahjoon, joka tarkoittaa Pirkanmaan Ammattikorkeakoulua. He eivät välttämättä tiedä koko vaihdossaopiskelun aikana, ettei koulu varsinaisesti ole yliopisto", Eturyhmä perusteli tarvetta ottaa asiaan kantaa.

Vähiten Tamylle kuuluivat ryhmien mielestä pörssiyhtiöiden massairtisanomiset, joihin puuttumista kukaan ei suoraan vaatinut. Jotkut kuitenkin pitivät sitäkin joissain tapauksissa tarpeellisena.

"Riippuu siitä, millä perusteilla irtisanomiset on tehty. Jos kyseessä ovat Soonin tai Leafin tyyppiset irtisanomiset, on Tamyn otettava kantaa, ja kieltäydyttävä yhteistyöstä yhtiön kanssa määräajaksi", totesi Puhuvat humanistit.

Tamyn syksyllä tehdyssä jäsenkyselyssä samantyylisiä asioita kyseltiin tavallisilta opiskelijoilta. Valtaosa vastanneista piti erittäin tärkeänä, että Tamy vaikuttaisi etenkin opintorahan nostamisen ja maksuttoman opiskelun puolesta. Vähiten tärkeiksi koettiin samaa sukupuolta olevien parien oikeudet ja siviilipalvelusaikojen lyhentäminen. Kysely ei suoraan kerro vastaajien suhtautumisesta kyseisiin asioihin, sillä kysymys koski nimenomaan Tamyn vaikuttamista.

Yliopistolaki ei anna selkeää vastausta

“Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä."

Esimerkiksi Syvänsiniset vetosi perusteluissaan tähän yliopistolain määritelmään, ja katsoi sen vastaisten kannanottojen olevan laittomia.

Yliopistolaista lisensiaatintyönsä tehnyt OTK Juha Viertola kertoo, että asiasta ei ole yhtäkään esimerkkitapausta, jossa joku olisi kannellut ylioppilaskunnan päätöksestä tällä perusteella hallinto-oikeuteen.

Sen takia ylioppilaskunnan tehtävistä ja rajoitteista ei ole tämän tarkempaa määritelmää. Viertola arvelee, että kun nykyistä lakia vuonna 1997 säädettiin, ylioppilaskuntien toiminta haluttiin säilyttää entisenkaltaisena ja siksi laista tehtiin väljä.

"Ylioppilaskunnat ovat olleet monien aatteiden, kuten tasa-arvon ja ympäristönsuojelun, ensimmäisiä edustajia yhteiskunnassa. Senkin takia kannattaisi olla aika varovainen, mitä haluaa kieltää", Viertola sanoo.

"Minusta on ihan hyväkin pitää asiaa poliittisena eikä juridisena kysymyksenä. Enemmistö päättää."

Tuomo Tamminen