Saako muslimin uskosta puhua?

Anneli Hukari aloitti maahanmuuttajatyön Tampereella kymmenen vuotta sitten kiertelemällä kerrostalojen rappukäytäviä ja soittamalla ovikelloja. Lähetysseuran työntekijä ei kohdannut vihamielistä uskonkiihkoa. Muslimit ilahtuivat kutsumattomasta vieraasta, pyysivät peremmälle ja etsivät yhteistä kieltä.

"Muslimien vieraanvaraisuus ja ystävällisyys yllättävät yhä uudelleen", Hukari sanoo.

Lähi-idän kulttuureissa elää hänen mukaansa voimakkaana sellainen yhteisöllisyys ja talkoohenki, joka Suomesta on häviämässä. Muslimeilta suomalainen voi oppia, kuinka omasta jaetaan.

Hukari muutti itse aikoinaan lähes kielitaidottomana Jordaniaan. Hän vietti päivänsä lapsen kanssa kotona ja opiskeli arabiaa.

"Silloin naapurit tulivat juttelemaan, kutsuivat kylään ja pyysivät mukaansa. Koin sen aluksi häiritsemisenä."

Ilman jordanialaisten ystävällisyyttä Hukari tuskin olisi oppinut kieltä tai sopeutunut maahan. "Ja sitten he tulevat Suomeen kerrostaloon, eikä kukaan puhu heille mitään."

Hukarin neuvo maahanmuuttajan kohtaamiseen onkin ytimekäs: Tervehdi! Hymyile!

"Ottaa ihmisen ihmisenä, sillä pääsee jo pitkälle."

"Uskonnosta puhumista ei muslimien kanssa tarvitse kartella", Hukari vakuuttaa.

Muslimille uskonto on osa arkipäivää. Se on tavallinen asia, josta saa voimia elämään.

"Tässä muslimien kulttuuri eroaa suomalaisesta."

Suomessa usko tai epäusko on useimmille hyvin yksityinen asia, josta ei ole tapana julkisesti huudella. Uskonnollisuus ja uskonnon julkinen harjoittaminen liittyvät juhlapyhiin.

Muhammed-kuvista nousseessa kiistassa näkyy Anneli Hukarin mukaan juuri tämä ero lännen ja muslimikulttuurien välillä. Muslimeille usko on osa yhteistä arkea. Siksi uskonnollinen loukkaus herättää voimakkaan yhteisen reaktion.

"Toisaalta levottomuuksia on tietoisesti lietsottu ja voi miettiä, keiden etuja ne palvelevat", Hukari sanoo.

Fraasien tuolle
puolen

Suomen muslimiyhteisöt järjestivät rauhallisen mielenosoituksen Muhammed-kuvien vuoksi. Hukari keskusteli mielenosoitukseen matkanneen nuoren muslimimiehen kanssa.

"Hän kertoi, että heille profeetan kohtelu on tärkeää, uskonto on pyhää, ja he haluavat sanoa sen yhdessä."

Vuoropuhelu lännen ja idän välillä on kärjistynyt. Arkinen puhe ihmiseltä ihmiselle on silti mahdollista. Ymmärretyksi tuleminen edellyttää Hukarin mukaan kuitenkin uusien puhetapojen etsimistä. Tutut fraasit saavat toisen vain sulkemaan korvansa. Siksi vieraan kulttuurin ja ajattelumallien tunteminen on hyödyksi.

"Ristiriitoja ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Kyllä muslimi ymmärtää, että toinen ajattelee eri tavoin."

Muslimiyhteisöissäkin halutaan vuoropuhelua toisen kulttuurin kanssa. Tampereella on järjestetty pienimuotoisia kristittyjen ja muslimiyhteisöjen johtajien tapaamisia. Anneli Hukari toivoo, että luottamuksen synnyttyä kohtaamiset laajenevat.

Katariina Mäkinen