Lopullinen totuus

Sikarin savu täyttää huoneen. Aivan huoneen perällä paksun savun keskellä istuu Albert Einstein tai vähintään räjähtäneen ja hajamielisen näköinen professori. Professori mumisee viisauksia sikari suussaan, mutta opiskelijat eivät saa muminasta mitään selvää, sillä he ovat krapulassa.

Tällaista on kai yliopistoissa, joihin nyt abiturientit, tulevat kevään ylioppilaat, suuntaavat katseensa. Kaikki odottavat innoissaan pääsyä pois lukiosta ja todellisen opiskelijaelämän alkua, mutta kuva yliopiston käytävistä on vielä hieman sumuinen - sikarinsavuinen. Nyt olisi korkea aika tietää, mitä haluaa opiskella, missä haluaa opiskella ja miksi haluaa opiskella. Nyt on päätettävä viisaasti.

Lukion opon tunneilla on vieraillut koulun vanhoja oppilaita kertomassa eri yliopistoista, yliopisto-opiskelusta ja yliopistoon hakemisesta.

He ovat painottaneet, että yliopistopaikan eteen on tehtävä määrätietoisesti töitä: ylioppilaskirjoitusten jälkeen kannattaa pitää viikon tauko ja tuulettaa aivoja, mutta sitten on luettava joka päivä kuusitoista tuntia vuorokaudessa, jotta pääsykokeet sujuisivat.

Todennäköisesti meidän nykyisten abiturienttien on nostettava lukuaika lähemmäs kahtakymmentä tuntia vuorokaudessa, sillä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen idioottimaisen älynväläyksen takia uusia ylioppilaita ei saa enää suosia opiskelijavalinnassa. Uusien ylioppilaiden kannustaminen opiskelemaan rikkoo nähtävästi tasa-arvoa ja maailmanrauhaa.

Apulaisoikeusasiamiehestä huolimatta kaikki abiturientit haluavat kyllä tunkeutua sikarin savun läpi yliopistoon, mutta kellään ei tunnu olevan todellista tietoa, mitä yliopistossa opiskeleminen tarkoittaa. Sekä Tampereen yliopisto että teknillinen yliopisto ovat monille motivoituneille abiturienteille realistisia vaihtoehtoja opiskelupaikaksi, mutta opon tunneilla vierailleet yliopisto-opiskelijat eivät ole kyenneet selventämään opiskelun luonnetta.

Yliopistossa haasteita varmasti riittää, mutta opiskelijoiden esityksissä haasteet ja Einsteinia muistuttavien professorien luennot ovat jääneet täysin yliopistojuhlien varjoon.

Opiskelijaelämä on juhlimasta, hauskanpitoa ja viinaa. Kieltämättä tällaisen käsityksen saa helposti, jos kuuntelee tuttujen ja tutun tuttujen legendoja yliopistojen käytäviltä ja opiskelijajuhlista: Vellun isosiskolla on mieletön meno Vaasassa, Ollin isosisko juhlii Tampereella, ja Onnelassa on muuten ensi keskiviikkona taas villit opiskelijabileet.

Keskeisintä yliopistossa on huhujen mukaan "sosiaalinen verkostoituminen" eli suomeksi raju ryyppääminen. Kun ylioppilaskirjoitukset ovat ohi ja pääsee yliopistoon, elämä alkaa. Yöelämä alkaa.

"Juodaan viinaa / tullaan viisaammiksi näin", laulaa Hector. En tiedä, kertooko Hectorin kaunis laulu juuri opiskelijaelämästä, mutta mitkään muut sanat eivät voisi paremmin havainnollistaa mielikuvaani viisaista yliopisto-opiskelijoista, jotka kuuntelevat krapulassa sikaria polttavan professorin muminaa.

Ainakin vappuna opiskelijoilla näyttää olevan hauskaa Tammerkosken varrella, joten yliopistoon kannattaa varmasti hakea tulevaa ammattia liikaa miettimättä. Lukemaan opitaan jo ala-asteella, mutta vasta yliopistossa opitaan juhlimaan - juomaan viisaasti viinaa.

Lauri Sippola
Tampereen klassillisen
lukion abiturientti, joka
haaveilee tuotantotalouden
tai kauppatieteiden opinnoista