Oman kielen puolesta

Seison etuajassa Helsingin Kuurojen Yhdistyksen ovella, eikä summeri vaikuta toimivan. Ennen kuin ehdin huolestua, paikalle harppoo pitkä mies. Esittäydymme, ja mies huomaa jättäneensä avaimet autoonsa.

Katson Signmarkin perään. Tämä artisti tarjoaa maailmalla tuhansille ihmisille uudenlaisen kokemuksen musiikista, eikä suurin osa suomalaisista tiedä hänestä juuri mitään.

Signmark eli Marko Vuoriheimo on viittomakielinen rap-artisti. Kuurona syntynyt Signmark on musiikkiuransa lisäksi valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta.

"Päästessäni yliopistoon vuonna 1998, perustettiin yliopistolle ensimmäistä kertaa viittomakielinen ryhmä. Meitä taisi olla noin kymmenen viittomakielistä oppilasta", Signmark muistelee.

Viittomakieliset opiskelijat kävivät yliopistossa samoilla luennoilla kuin kuulevat opiskelijat. Viittomakielen tulkki istui professorin vieressä luokan etuosassa kääntämässä professorin puhetta.

"Viittomakieliset opiskelijat istuivat usein edessä, jotta tulkkia oli helppo seurata. Itse istuin joskus myös takarivissä, sillä siellä oli helpompi nukkua opettajan huomaamatta", Signmark nauraa.

Gradun teko oli Signmarkille haastavaa, koska hänen äidinkielensä on viittomakieli.

"Nyt tekisin graduni varmaan kokonaan viittoen. Niihin aikoihin tekniikka ei kuitenkaan ollut vielä niin huippulaatuista."

Valmistumisensa jälkeen Signmark työskenteli opettajana Diakonia-ammattikorkeakoulussa Turussa ja Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän ei kuitenkaan usko palaavansa luokanopettajaksi.

"En ole neljän seinän sisällä viihtyvä tyyppi. Minun on päästävä liikkumaan ja tekemään töitä erilaisten ihmisten kanssa."

Signmark on kehittänyt Team Haloo -konseptin, jonka tarkoituksena on omien esimerkkien kautta kertoa nuorille haaveiden toteuttamisesta. Team Haloossa on Signmarkin lisäksi neljä muuta alansa ammattilaista.

"Kaikki meistä ovat päätyneet vaikeuksien kautta voittoon. Järjestämme erilaisia kouluvierailuja ja työpajoja. Näytämme nuorille, että kuka tahansa pystyy halutessaan tekemään mitä vain."

Äidinkielenään viittomakieltä käyttää noin 5 000 suomalaista, mutta kuurojen kulttuuri ei näy katukuvassa. Signmarkin mukaan kuurojen ja kuulevien maailmat limittyisivät, jos kuuleville opetettaisiin jo peruskoulussa viittomakieltä ja kerrottaisiin erilaisuudesta. Tiedon puute aiheuttaa pelkoa, mikä johtaa syrjintään.

"Kuinka paljon viittomakielisiä ihmisiä olet nähnyt televisiossa tai mainoksissa? Meille on vain viittomakieliset uutiset", Signmark pohtii.

Signmarkin kaksi aiempaa albumia on julkaistu DVD:n kanssa. Jokaisesta kappaleesta on tehty musiikkivideo, jolla Signmark viittoo.

Tällä hetkellä mies tekee kolmatta levyään, jota on tarkoitus markkinoida suoraan ulkomaille. Signmarkille antaa äänensä hiphop-artisti Brandon Bauer, joka oli mukana myös edellisellä albumilla. Signmark paljastaa, että tällä kertaa mukana on myös muutamia uusia artisteja.

Signmarkin musiikki soi radiossa esimerkiksi Italiassa, Saksassa, Amerikoissa ja Japanissa. Lisäksi mies on keikkaillut miltei neljässäkymmenessä maassa. Suomessa asia on kuitenkin toisin.

"Suomalaiset eivät oikein ymmärrä, miten tämä toimii. Ulkomailla ihmiset ovat innostuneita ja haluavat tietää lisää."

Warner Musicin julkaiseman Breaking The Rules -albumin ilmestyttyä vuonna 2010 Signmarkin pr-henkilö soitti suomalaiselle radioasemalle ja kysyi, voisiko asema soittaa Signmarkin musiikkia.

"Asemalta vastattiin, että miten kehtaatte myydä meille kuuron, vammaisen ihmisen musiikkia. Sitten luuri laitettiin kiinni. Warnerilla tästä oltiin aivan järkyttyneitä. Sanoin vain, että tervetuloa minun maailmaani. Tällaista elämäni on ollut", Signmark toteaa.

Riikka Kämppi, teksti & kuva

Signmark

Viittomakielinen rap-artisti Marko Vuoriheimo

Syntynyt vuonna 1978

Albumit: Breaking The Rules (2010), Signmark (2006). Kolmas albumi on tekeillä.

Yhteistyössä Alexander Stubbin, Erkki Tuomiojan ja Pekka Haaviston kanssa heidän erityisedustajanaan.

Tampereen yliopistolta saa apua erityisjärjestelyihin

Yliopiston saavutettavuusyhteyshenkilö Susanna Hartikainen auttaa opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyjä opinnoissaan. Hartikainen sanoo, että Tampereen yliopistolla ei ole tarjota suoranaisia välineitä viittomakielisille opiskelijoille.

"Opiskelija täyttää hakemuksen, jonka pohjalta keskustelemme tarvittavista erityisjärjestelyistä. Tämän jälkeen opiskelijat sopivat suoraan opettajien kanssa opetukseen osallistumisesta. Viittomakieliset opiskelijat järjestävät itse tulkit."

Hartikainen harmittelee sitä, että yliopisto jää helposti kaukaiseksi organisaatioksi erityisjärjestelyjä tarvitseville opiskelijoille. Saavutettavuusyhteyshenkilöön ei ole pakko olla yhteydessä, joten yliopistolla voi opiskella vaikka kymmenen viittomakielistä Hartikaisen tietämättä. Tieto jää helposti yksiköihin, vaikka yliopiston vastuulla on tarjota tietoa erityisjärjestelyistä.

"Apua on tarjolla. Toiveena on, että opiskelijat olisivat itse yhteydessä minuun, jolloin voisi esittää toiveita ja ehdotuksia."

Kuukauden ajan saavutettavuusyhteyshenkilönä toiminut Hartikainen ei ole vielä tavannut viittomakielisiä opiskelijoita. Hartikaisen mukaan tulevaisuudessa on tarkoitus lisätä tiedotusta esteellisyydestä ja erityisjärjestelyistä sekä opiskelijoiden että henkilökunnan keskuudessa.

Yliopisto voisi tarjota viittomakielen kursseja

Pitäisikö viittomakieltä opettaa Tampereen yliopistossa, suomen kielen yliopisto-opettaja Minna Vanhasalo?

"Tampereen yliopistossa ei olisi realistista opettaa tutkintoon johtavassa laajuudessa viittomakieltä, sillä tätä tehdään jo Jyväskylän yliopistossa ja Turun diakonia-ammattikorkeakoulussa."

"Realistista ja suotavaa olisi sen sijaan se, että yliopistomme järjestäisi viittomakielen erikoiskursseja. Teen parhaillaan väitöskirjaa vuorovaikutuksessa usein toistuvista eleistä. Esimerkiksi eleiden tutkimuksen ja viittomakielen yhdistäminen olisi mielenkiintoinen aihe."

Eli viittomakielen kurssien järjestäminen on mahdollista?

"Kyllä, kyseessä on vain sovittava asia. Viittomakielen kielitaito-opetus voisi sopia myös Kielikeskuksen profiiliin, ja meidän yksikkömme (Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTL) voisi puolestaan tarjota teoreettisempaa opetusta viittomakielen rakenteesta. Viittomakielten erikoiskurssien järjestämistä täytyy todella pohtia."

Voiko LTL väittää olevansa "valtakunnallisesti yksi monipuolisimmista kielen, kirjallisuuden ja käännöstieteen koulutusta ja tutkimusta harjoittavista yksiköistä", jos se ei tarjoa viittomakielen opetusta?

"Viittomakielen opetuksen puutteesta huolimatta voi. Aina jää väistämättä jotakin ulkopuolelle. Itse tämän alan tutkijana kuitenkin toivon, että viittomakielen tutkimus ja opetus laajenevat myös Tampereella."