Koko valtioneuvosto asettui rajoitusten kannalle

Opetusministeriön esitys opiskeluaikojen rajoituksista sai lausuntokierroksella koko hallituksen tuen. Aivan purematta opiskelijoiden tulevaisuutta luotaavaa paperinippua ei kuitenkaan nielty.

Ministeriöt kommentoivat muun muassa lisäajan saamisen helppoutta, nykyisen opintotuen riittävyyttä sekä opintoja nopeuttavien tukitoimenpiteiden resursseja.

Suomen ylioppilaskuntien liitto näkee esityksen etenemisen kivikkoiseksi.

"Työministeriö ei näe esityksestä hyötyä ja valtiovarainministeriö pitää sitä liian byrokraattisena toteuttaa," SYL:n puheenjohtaja Oskari Nokso-Koivisto kiteyttää.

Valtioneuvoston käsittelyyn esityksen on määrä mennä 17. marraskuuta ja eduskuntaankin loppuvuonna. Jos esitys etenee nykymuodossaan, Nokso-Koivisto lupaa opiskelijaliikkeen pitävän meteliä.

Sailas pelkää
tehottomuutta

Työ- ja valtiovarainministeriö toteavat lausunnossaan, etteivät valmistumisajat välttämättä lyhene uuden lain myötä.

"Esitykseen sisältyy niin monia tutkinto-opiskelun tavoiteaikojen ylittämiseen hyväksyttäviä perusteita, että toteutuvat valmistumisajat eivät välttämättä tule merkittävästi poikkeamaan nykyisestä", kirjoittavat työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin ja neuvotteleva virkamies Varpu Weijola.

Valtiovarainministeriö taas kritisoi sitä, että opintojen enimmäisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu armeijan käymisestä tai äitiysloman pitämisestä. Enimmäisaikaan ei lasketa muutakaan enintään kahden vuoden poissaoloa.

"Luonnoksessa esitetty tutkintoaikojen jousto on viety niin pitkälle, että alkuperäinen tavoite, tutkintoaikojen nopeuttaminen, on vaarassa vesittyä. Sen sijaan yliopistojen hallinnolle menettely aiheuttaa runsaasti turhauttavaa lisätyötä", valtiosihteeri Raimo Sailas ja osastopäällikkö Tuomas Sukselainen lausuvat.

Syyksi tiedetään
työnteko

Jotta opiskeluajat lyhenisivät, täytyy työministeriön mukaan tehostaa opetusta muun muassa kolmannen lukukauden avulla. Lisäksi pitäisi järjestää neuvonta- ja rekrytointipalveluja sekä ottaa käyttöön henkilökohtaiset opintosuunnitelmat ja yliopistojen yhteishaku.

Työministeriössä tiedetään, että syynä valmistumattomuuteen on työ.

"Opiskeluajat pitenevät, koska opiskelijat käyvät töissä. He käyvät töissä, koska toimeentulo ei muuten riitä", Varpu Weijola sanoo puhelimitse.

Toimeentulosta taas työministeriöstä todetaan, että "huomio tulee kiinnittää opintotuen tasoon."

Millä tavalla, sitä ei ministeriö kommentoi. Eivätkä kommentoi muutkaan ministeriöt. Hallitus on sopinut, että tukeen otetaan tarkemmin kantaa vasta sen jälkeen, kun lainasubventiotyöryhmä on esittänyt ehdotuksensa.

Sen on määrä tapahtua 9. marraskuuta.

Oikeusministeriö tarkasteli esitystä luonnollisesti lainsäädännölliseltä kannalta. Ministeriö totesi, että menetettyään opiskeluoikeutensa opiskelija voi ensin hakea oikaisua. Jos se ei mene läpi, voidaan asia viedä vielä hallinto-oikeuden käsittelyyn.

Oikeusministeriö lausuu myös, ettei opiskeluoikeuden rajaamisella puututa perustuslaillisiin oikeuksiin.

Ministeriö löysi esityksestä kuitenkin monta epätäsmällistä kohtaa. Yksi sellainen on, riittääkö lisäajan hakemiseksi henkilökohtainen opintosuunnitelma vai vaaditaanko myös muita selvityksiä.

Lisäajan myöntäminen perustuu joka tapauksessa pääasiassa yliopiston harkintaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan aiempien opintojen korvaamista pitää helpottaa. Ministeriö pitää hyvänä myös neljään perioidiin siirtymistä.