![]() |
|
Helsinkiin on suunnitteilla virtuaalivaltuusto, joka tuo kansalaiset lähemmäksi päätöksentekoa. Internetissä toimivaan palveluun voi kuka tahansa liittyä ja saada mielipiteensä valtuutetuille.
"Palvelussa tullaan julkaisemaan kaupunginvaltuuston kokouksen esityslista viikkoa ennen kokousta. Mielipiteet, kommentit ja ehdotukset kootaan ja lähetetään paria päivää ennen kokousta valtuutetuille", kertoo Helsingin kaupungin verkkoviestintäpäällikkö ja Suomen verkkodemokratiaseuran puheenjohtaja Ari Tammi.
Helsingin kaupunki on lähettänyt kaupunginvaltuuston kokouksia ja asukasiltoja suorana internetissä ja paikallistelevisiossa marraskuusta 2008 lähtien. Palvelu kulkee nimellä Helsinki-kanava, jonka vastaava toimittaja Tammi myös on.
Helsingin kaupungin valtuustosaliin on tehty massiivinen järjestelmä, joka pitää sisällään viisi kauko-ohjattavaa kameraa ja pysyvän lähetysstudion. Kokousta toimittaa kaksi henkilöä. "Järjestelmä maksoi noin 250 000 euroa. Satatuhatta euroa menee ylläpitokustannuksiin vuosittain ja siihen päälle henkilökulut. Se kuulostaa kalliilta, mutta mielestäni se on demokratian hinta", Tammi kertoo.
Tampereella kuva puuttuu, mutta kokoukset kyllä kuuluvat. Radio Moreeni on lähettänyt Tampereen kaupunginvaltuuston kokoukset suorana jo yli kymmenen vuotta. Tällä hetkellä hintalappu on viisisataa euroa kokousta kohden, eli tavallisesti alle seitsemäntuhatta euroa vuodessa.
Videolähetykset mahdollistavaa tekniikkaa saadaan Tampereelle virastotalon remontin yhteydessä.
"Tekniset valmiudet hoidetaan kuntoon samalla kun siirrytään kokoustilaan integroituun, sähköiseen kokouskäytäntöön. Nyt edustajat toimivat omien kannettavien tietokoneidensa varassa", kertoo Tampereen kaupungin viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu.
Syyskuun puolivälissä Tampereen Vasemmisto teki oman suoran demokratian kokeilunsa. Kahvila Hertan kabinettiin kokoontuneet vasemmistolaiset kuuntelivat valtuuston kokousta radiosta ja viestivät sähköpostilla suoraan valtuuston kokoukseen.
"Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun joku lähettää valtuustolle sähköpostin kesken kokouksen, mutta uutta tästä tekee se, että pyrimme viralliseen ja organisoituun käytäntöön", Keski-Tampereen Vasemmiston puheenjohtaja ja ohjelmistosuunnittelija Seppo Säämäki kertoo. Viestintäjohtaja Maunu kuitenkin huomauttaa, että asian ollessa valtuuston kokouksessa, siitä ollaan jo päättämässä.
Aamulehti uutisoi 19. syyskuuta Valma-valmistelufoorumin kyselyn epäonnistumisesta, kun tärkeään kysymykseen vastasi vain 24 ihmistä.
"Tampere on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kuntademokratiayksikkö. Me panostamme esimerkiksi Valmaan, ja sen tarkoitus on saada uusia näkökulmia, ei viittäkymmentätuhatta mielipidettä. Jos pääsee valtuuston päätöstä kommentoimaan, niin se on lähinnä kirsikka kakussa", Maunu kertoo.
Ville Ilkkala, teksti ja kuva
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Seppo Säämäki (01.10.10, kello 10:30)
Kateeksi käy Helsingin meiningit, mutta toisaalta paljon kevyemmälläkin pystyy toimimaan.
Virtuaalivaltuuston osalta näen riskinä keskustelussa esiin tulevat sävyt joissa häivytetään taka-alalle puoluekantojen vaikutusta valtuutettujen linjauksiin.
Ei voi olettaa että oikeistopuolueen valtuutetut ajaisivat vasemmistolaista politiikkaa virtuaalivaltuuston kautta tulevien kommenttien pohjalta. Tai päinvastoin.
Tämän takia itse näen tiedostavammaksi lähtökohdaksi suorempien demokraattisten toimintatapojen kehittämisen puoluejärjestelmän sisällä.
Maunu on siinä oikeassa että varsinaisen kaupunginvaltuuston kokouksen kommentointi on vain kirsikka kakussa, mutta visiona Tampereen Vasemmistossa onkin leipoa pala palalta koko kakku.
Helsingin virtuaalivaltuustomalli sisältää käytännössä samat peruselementit kuin Vasemmistossa luonnostelemamme "virtuaalivaltuustoryhmävisio", eikä se ole sinänsä ihme sillä perinteiseen kunnallispoliittiseen toimintamalliin nähden muuta uutta tässä ei ole kuin sähköisten kommunikaatiovälineiden mahdollistama osallistumispohjan laajentaminen.
Kun perjantaina esityslista julkaistaan kaupungin sivuilla se tullaan välittämään heti jäsenistön ja valtuutettujen kommentoitavaksi viikonlopun ajaksi.
Keskustelu voidaan käydä niin pienryhmissä kasvotusten, IRCissä tms. kunhan on yksi yhteinen foorumi missä lopulliset kannanotot kootaan.
Maanantaina valtuustoryhmän kokoontuessa käydyssä keskustelussa esiin tuodut näkökulmat ja pohjatiedot ovat suoraan valtuutettujen käytössä ja ryhmän päätöksenteon tukena.
Valtuustoryhmän kokouksen jälkeen keskustelu voi vielä jatkua keskiviikon valtuuston kokoukseen saakka.
Itse valtuuston kokouksen seuranta on viimeinen vaihe jossa jäsenistö voi seurata että valtuutettujen puheenvuoroissa nostetaan keskustellut asiat esiin ja antaa viime hetken huomioita muiden ryhmien puheenvuoroista.
Valman kaltaisten foorumien ongelmana on helposti se että todellista osallistumista valmisteluprosessiin ei synny olennaisen informaation jäädessä ohueksi. Alvari-ryhmistäkin olen kuullut monenlaisia mielipiteitä.
Oma näkemykseni on että kansalaisosallistuminen vaatii myös poliittista organisoitumista, ei välttämättä puoluepoliittista mutta vähintään kansalaistoimintaryhmien muodostumista. Todellinen demokratia syntyy luonnollisemmin ruohonjuuritasolta kuin ylhäältäpäin ohjailtuna.
Valman kaltaiset foorumit eivät sinällään ohjaa kansalaistoimintaryhmien muodostumiseen eivätkä huomioi tarpeeksi jo olemassaolevia poliittisen järjestäytymisen muotoja.
Erilaisten näkökulmien lisäksi tarvitaan myös joukkovoimaa jotta syntyisi todellista muutospainetta niin virkamiehille kuin myös valtuustotasolle. Politiikassa on aina kysymyksessä myös ryhmien väliset kamppailut - niitä ei pelkkiä erilaisia näkökulmia keräämällä ratkaista.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen