![]() |
|
Parhaimmillaan vaihtokaupungista muodostuu toinen koti - pahimmillaan paikka, jonka nimen kuuleminen tuo oksennuksen suuhun. Millä mielellä entiset vaihtarit muistelevat Tamperetta?
Riccardo de Blasis
Italia, kevätlukukausi 2009, kansantaloustiede
"Moniin vaihtokohteisiin hakee älyttömästi porukkaa, enkä uskonut, että minut valittaisiin. Suomeen oli kaksi hakijaa, ja minä olin heistä toinen.
Matka ei alkanut ihan kuten piti, sillä lentoni oli peruttu. Seuraavaa lentoa olisi pitänyt odottaa muutama päivä, joten päätin hypätä Tukholman-koneeseen. Tukholmassa selvisin jotenkin päivän viimeiseen Turun lauttaan. Ensikosketukseni Suomeen sain aamuseitsemältä Turun Kauppatorilla, kun yritin kysyä ihmisiltä, missä rautatieasema on. Kaikki juoksivat karkuun.
Vaikka ennen vaihtoani olin lukenut, että Suomessa ollaan järjestelmällisiä ja tehokkaita, yllätyin silti: liikenne ja palvelut toimivat, ja kaikkialla oli siistiä. Lisäksi ihmettelin, että missä helvetissä aurinko oikein on.
Lukukauden päätyttyä en halunnut lähteä. Koska olin hengannut suomalaisten kanssa ja tehnyt töitäkin, en kokenut enää olevani enää vain vaihtari vaan asuvani Suomessa.
Rakastuin saunomiseen. Ikävöin saunaa vuosia, kunnes rakensin oman. Eniten kaipaan elämäntyyliä. Vaihtoaika avasi mieltä, ja kun palaa kotiin, katsoo vanhoja asioita eri tavalla. Monet asiat Italiassa ovat ihan väärin. Paluuni jälkeen puhuin Suomi-juttuja niin paljon, että kaverit tympääntyivät ja käskivät pitää turvan kiinni. Olen käynyt Suomessa kerran vaihtoni jälkeen. Suunnittelen edelleen muuttoa takaisin."
Magda Nowicka
Puola, syyslukukausi 2006, sosiologia
Ihan ensimmäiseksi ihailin kaupungin arkkitehtuuria, viheralueiden määrää ja puhtaita katuja. Sekin oli yllätys, että kaikkialla osattiin puhua englantia.
Erityistä kulttuurishokkia en kokenut - kaikkihan me olemme eurooppalaisia. Se tosin tuntui hullulta, että kun nuoriso juhli illalla kaupungilla ja jätti jälkeensä sotkun, kaupunki oli hoitanut siivouksen aamuun mennessä. Kotikaupungissani Lodzissa sekamelskan selvittämisessä kestäisi paljon kauemmin.
Kun vaihtojakso oli ohi, en olisi halunnut lähteä. Yksi lukukausi ei tuntunut riittävän pitkältä ajalta oikeasti kokea kaupunkia.
En ole käynyt Suomessa vaihtoni jälkeen, mutta haluaisin. Ehkä jonkinlainen opetusvierailu voisi olla mahdollinen nyt, kun olen Lodzin yliopistolla töissä. Mielikuvani Tampereesta saattaa kuitenkin olla vähän idealisoitunut kahdeksassa vuodessa.
Kaipaan tuutoriani, joka oli hurjan avulias. Myös kiipeilyklubia on ikävä. Jos jotain en kaipaa, niin vaihtoaikojeni kämppistä: hän ei puhunut minulle lähes lainkaan.
Vaihto teki minusta paljon itsevarmemman, mikä on auttanut minua jälkeenpäin. Suosittelisin Tamperetta vaihtokohteeksi, mutta vain itsenäisille ihmisille. Suomalaiset pitävät ensin etäisyyttä, mutta kun sen yli päästään, heistä tulee tosiystäviä."
Meksiko, syyslukukausi 2009, tiedotusoppi
Yksi suurimmista shokeista oli nähdä, kuinka luontevasti suomalaiset noudattivat lakeja ja sääntöjä. He uskovat sääntöjen olevan kaikkien eduksi. Valtio pyrkii auttamaan ihmisiä, ei aiheuttamaan hankaluuksia! Meksikossa asiat eivät ole yhtä hyvin.
Aurinkoa ei näkynyt, mutta vettä oli kaikkialla. Ruoka järkytti - terveellisyydellään. Aluksi pidin sitä mauttomana, mutta aloin arvostaa suomalaisten tapaa huolehtia terveydestään nähtyäni, kuinka hyvin terveyspalvelut toimivat.
Kesti tovin tottua siihen, että small talkia ei ole Suomessa olemassa. Totuin siihenpian, ja aloin itsekin oppia suorapuheisuutta.
Lähtiessäni olin samaan aikaan surullinen ja onnellinen. Suomi tuntui vähän kuin unelta, josta oli herättävä. Ymmärsin kuitenkin oppineeni ja kokeneeni paljon. En ole käynyt Suomessa vaihtoni jälkeen, mutta olen suunnitellut paluuta. Rakastuin maahan.
Elämä on muuttunut paljon vaihtoni jälkeen: olen aviomies ja isä. Suomi tuntuu paikalta, jossa tutustuin itseeni uudelleen ja näin, mitä mahdollisuuksia maailmassa on. Edelleen kaipaan saunaa, veden makua, jäisessä vedessä uimista, ruisleipää, ihmisiä. Miten en voisi?
Kaverit Meksikossa huomasivat minun muuttuneen, enkä ihmettele, sillä tunsin itseni eri mieheksi. Suomalainen suorasukaisuus tarttui. Nyt ymmärrän, että joskus on sanottava asiat niin kuin ne ovat. Suomessa oppimani vilpittömyyden ja aitouden ansiosta minulla ja vaimollani on hyvä suhde."
Tampereeseen ollaan pääosin tyytyväisiä
Ihan kaikkia vaihtareita ei kuitenkaan kiinnosta kertoa kokemuksistaan: syyslukukaudella 2012 Tampereen yliopistolla oli 310 vaihto-opiskelijaa, joista vain vähemmän kuin viidesosa vastasi vaihtareille suunnattuun opiskelijakyselyyn. Kyselyn tulokset kasataan raportiksi vuosittain. Viimeisin saatavilla oleva raportti on vuodelta 2012.
Kyselyn avulla selvitetään esimerkiksi sitä, miksi opiskelija on valinnut Tampereen vaihtokohteekseen ja kuinka tyytyväinen hän on ollut sekä opetukseen että vaihtojaksoon.
Viimeisimmässä kyselyssä lähes kolme neljästä vastaajasta kertoi valinneensa Tampereen, koska Suomi maana vaikutti houkuttelevalta.
Valtaosa myös piti Tampereen yliopistoa hyvänä vaihtovaihtoehtona opetuksen ja opettajien korkean laadun, nykyaikaisten tilojen ja ammattitaitoisen henkilökunnan vuoksi.
Kansainvälisten asioiden koordinaattorin Tarja Niemisen mukaan jotkut vaihtarit päätyvät hakemaan Tampereen yliopistoon tutkinto-opiskelijoiksi. Määrää ei tilastoida.
Miksi vaihtarit valitsivat Tampereen yliopiston?
(syksy 2012)
74,1% Suomi viehätti maana
50% vaihto järjestyi helposti
Anne Salomäki, teksti & kuva
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen