![]() |
|
"Kotimaisilla kasviksilla eläminen voi mielikuvissa tuntua ankealta ja askeettiselta", Härkäpapua sarvista - Herkullista kasvisruokaa läheltä -kirja sanoo ja osuu oikeaan.
Toinen vahva ennakkoluuloni fennovegaania eli lähellä tuotetuista pelkästään kasvikunnan tuotteista tehtyä ruokaa kohtaan on, että siihen menee tolkuttomasti aikaa ja vaivaa. Yllätyksekseni törmään yhteen kasvisruokaan liittyvään vahvaan stereotypiaan itse kirjassakin.
Energiankulutustaulukko on laskettu pelkästään 18-30-vuotiaalle kevyttä työtä tekevälle 62-kiloiselle naiselle. Taulukko edistää mielikuvaa kasvisruoasta kevyenä ruokana, joka ei sovi raavaille naisille eikä miehille.
Haluan kuitenkin kumota ennakkoluuloni ja antaa lähikasvisruoalle tilaisuuden. Mukana testissäni on kaksi aktiivista kuntosalilla kävijää: sosiaalipsykologian opiskelija Marja Väätti, 24, ja englantilaisen filologian lukija Jari Hult, 24.
Kaurakermaa löytyy marketeista
Teen härkäpapupihvejä, koska kirja kuvailee niitä täyttäväksi ja ravinteikkaaksi ruoaksi. Lisäksi teen punakaalisalaattia, valkosipuliperunoita ja mustikkajäätelöä, koska näissä ohjeissa näkyy, miten maitoa ja kananmunia saa korvattua kasvikunnan tuotteilla. Yllätyksekseni melkein kaikki ainekset saa ostettua isosta perusmarketista. Vain härkäpavut joudun ostamaan ekokaupasta.
Ruoka vaatii melko paljon etukäteisvalmisteluja, koska papujen pitää liota yön yli.
Ohjeissa on varattu aikaa todella vähän ruoanlaittamiseen. Jäätelö ei jäädy edes alustavasti ohjeen mukaisessa kahdessa tunnissa ja valkosipuliperunoiden on hyvä lillua vähän kauemmin kaurakermassa kuin puoli tuntia.
Ruoka-ainekset tuntuvat muuten kelvollisilta, mutta härkäpapupihvit eivät meinaa pysyä kasassa. Salaatinliemi on puolestaan maittava, eikä kananmunaa jää kaipaamaan.
Eläinten keskitysleirit mietityttävät
"En ole koskaan syönyt vegaaniruokaa. Odotan uteliaana, millaista se on. Viime viikolla otin vahingossa kasvisruokaa yliopistolla, vaikka oli kyllä tarkoitus ottaa lihakastiketta. Söin kastikkeen kuitenkin hyvällä ruokahalulla", Jari selittää.
Koemaistaja Jarin ruokaympyrä painottuu eläinkunnantuotteisiin, kun hän kokkaa itse.
"Syön paljon lihaa, maitotuotteita ja kananmunia. Kasviksista syön lähinnä hedelmiä, en niinkään vihanneksia. En tykkää keitetyistä kasviksista", Jari sanoo.
Toinen koemaistaja Marja on ollut jo vuosia kasvissyöjä.
"Eläinten kasvattaminen pelkästään syötäväksi on moraalisesti erittäin ongelmallista, varsinkin kun tuotantoeläinten olosuhteet vastaavat keskitysleirejä", Marja sanoo.
Jari ei usko ryhtyvänsä koskaan kasvis-
syöjäksi.
"Kasvisruoka ei olisi ongelma minulle urheilijana, esimerkiksi pavuissa on paljon proteiinia. Pidän vain lihan mausta", Jari sanoo.
Papupihvit hurmaavat
Onnistun kämmäämään ajoituksen, joten papupihvit ehtivät jäähtyä. Mikron kautta käytyään ne käyvät kuitenkin kaupaksi.
"Pihvit ovat hyvin maustettuja", Jari aloittaa.
"Nämä voisivat olla minun tekemiäni eli hyviä ovat", Marja jatkaa nauraen.
Itse pidän papupihvejä melko heinäisen makuisina, koska niissä on niin montaa maustetta. Perunat ovat hiukan kuivia.
"Kyllä pääruoassa kastike voisi olla. Ja kasviksia paistaessa on hyvä muistaa, että niissä ei ole sillä tavalla itsessään rasvaa kuin lihassa", Marja vinkkaa.
"Valkosipuliperunoista ei voi tehdä huonoja", Jari lisää.
Salaatti saa vain kehuja, mutta mustikkajäätelö ei näytä, eikä maistu jäätelöltä.
"Hyvää kiisseliä", Jari hymyilee.
"Neljä tähteä", Marja tiivistää koko aterian arvion.
"Tämmöistä minä tämän kuvittelinkin olevan. Saa kolme tähteä", Jari sanoo.
Kaikki tulevat ruoasta täyteen. Marja viestittää myöhemmin, että ruoka piti niin hyvin nälkää, että hän söi seuraavan kerran vasta yhdeksän tunnin ja vartin päästä.
Hertta-Mari Kaukonen
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen