![]() |
|
Pakollinen ruotsin opiskelu tekee tuloaaan myös ala-asteiden luokkahuoneisiin.
"Valtioneuvosto päätti vuonna 2004 ruotsin vapaaehtoisuudesta ylioppilaskirjoituksissa. Samassa yhteydessä linjattiin, että seuraavan tuntijaon yhteydessä selvitetään B-kielen aikaistamista ja lukion B-kielen kurssimäärän lisäämistä", opetusministeri Henna Virkkunen kertoo.
Perusopetuksen tuntijakoa pohtinut työryhmä on esittänyt sekä B-kielen, eli toisen kotimaisen kielen, että A-kielen, eli ensimmäisen vieraan kielen, aikaistamista vuodella. Näin ollen A-kieli aloitettaisiin viimeistään toisella luokalla ja B-kieli viimeistään kuudennella luokalla. Käytännössä B-kieli tarkoittaa yleensä ruotsia ja A-kieli englantia. Tuntijaosta tehdään päätös ensi keväänä. Päätös tulee voimaan vuonna 2014.
"Lukion osalta nopeita muutoksia ei ole tulossa. Lukion kehittämistyöryhmä jättää lokakuussa esityksensä ja vasta sen pohjalta käynnistyy varsinainen lukioiden tuntijakouudistuksen valmistelu pakollisten ja vapaaehtoisten kurssien määrästä. Päätöksen asiasta tekee seuraava hallitus", Virkkunen täsmentää.
Virkkusen mukaan tuntijakouudistus ei koske yliopistoja. Yliopistot saavat jatkossakin itse päättää tutkintojensa sisällöistä. Ruotsin kielen preppauskursseja on kuitenkin monissa yliopistoissa lisätty, jotta opiskelijoiden kielitaitoa saataisiin kohennettua ennen pakollisia ruotsin kursseja.
Ruotsin pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa poistui keväällä 2005. Tämän jälkeen ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut tasaisesti. Ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen mukaan ruotsin kirjoittajia oli kahdeksan vuotta sitten noin neljäkymmentä tuhatta. Tänä keväänä ruotsin kirjoitti enää noin kaksikymmentä tuhatta abiturienttia.
Ruotsin kieli on puhuttanut viime aikoina enemmänkin. Pääministeri Mari Kiviniemi ehdotti pari viikkoa sitten, että pakkoruotsin voisi Itä-Suomessa korvata venäjällä. Ylelle antamassaan haastattelussa Kiviniemi perustelee väitettään sillä, että useat pohjoiskarjalalaiset koulut ovat toivoneet mahdollisuutta vaihtaa ruotsin kieli venäjään.
Virkkunen vastustaa Kiviniemen ehdotusta. Virkkusen mielestä kokeilu johtaisi siihen, että koko koulujärjestelmä pitäisi arvioida uudelleen.
Henri Waltter Rehnström
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Hannu Koho (01.10.10, kello 13:35)
Ruotsin kielen asemaa on pakko tarkastella kokonaisuutena uudestaan. Kun Virkkunen vetoaa virkamiesruotsin vaatimuksiin, hän unohtaa että kaksikielisyysjärjestelmän vaatimukset nojaavat kuin korttitalon seinät toinen toisiinsa ilman todellista perustaa.
Lakiahan voi aina perustella toisella lailla, mutta nyt on uskallettava kysyä, mitkä ovat virkamiesruotsin ja yleensä ruotsin käytännön tarpeet, muiden kielten tarpeista puhumattakaan?
Miksei suomalaisilla ole samaa oikeutta valita opiskelemansa kielet kuin muilla eurooppalaisilla?
Ruotsinkieliet palvelut tulee turvata siellä, missä niille on tarvetta. Nykyinen kielilaki on järjetöntä resurssien haaskausta.
Ruotsalaisnuorista opiskelee peruskoulussa englannin lisäksi espanjaa 28 %, saksaa 22 % ja ranskaakin 15 %. Siellä on järjestelmä joka tekee monikielisyyden mahdolliseksi.
Vapaa kielivalinta (01.10.10, kello 20:18)
Tuo ratsupiiska kuvaa hyvin kokoomuksen kielipoliittista linjaa ;-)
Käykää Vapaa kielivalinta ry:n netti- ja Facebook-sivuilla.. kaikki sisältö on julkista.
Markus (12.10.10, kello 20:49)
Perussuomalaiset on ainoa puolue joka ajaa pakkoruotsin poistamista. Siksi äänestän perussuomalaisia.
Jyrki Seppälä (14.02.11, kello 14:42)
Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa,
kirjoittaa TUOMAS ENBUSKE:
tuomasenbuske.puheenvuoro...
"Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. He ovat oikeassa yksinkertaisesti siksi, että heistä siltä tuntuu. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa itsessään, on vain hyvää ja pahaa jonkun kokemana.
Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse. "
"No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. Aiemmin suomalainen oli nöyrä ja katkera. Hän odotti, että järjestelmä kertoo miten pitää elää."
SOFI OKSANEN, Keskiuusimaan haastattelussa:
lainattu sivulta: ryyti.blogspot.com/2011/0... ... eesta.html
"Suomi on pohjoismaisessa yhteisössä lapsipuolen asemassa, kirjailija Sofi Oksanen sanoo."
"En pidä täysin hyväksyttävänä sitä, että suomi ei ole neuvoston (Pohjoismaiden neuvoston) virallinen kieli kuten ei ole islantikaan." (islantia puhuu 300 000 pohjoismaalaista - suomea yli 5 miljoonaa. kirj. huom.)
Hän pitää asetelmaa lähtökohtaisesti epätasa-arvoisena,ja puhuu siksi mieluummin muille pohjoismaalaisille englantia. "En vain pidä tarpeellisena käyttää ruotsia tilanteessa, jossa toisella on automaattisesti oikeus käyttää äidinkieltään ja minulla ei."
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon marraskuussa vastaanottanut Oksanen piti palkintojuhlassa kiitospuheensa ensin suomeksi ja vasta sitten ruotsiksi.
Reaktio yllätti Oksasen. ”Kun aloitin puheen suomeksi, yleisön mykistymisen aisti. Kun he eivät ymmärtäneetkään. Siinä oli sellaista epämukavuutta. Kun sitten jatkoin ruotsiksi, kuului se helpotuksen huokaus. Aah..."
"Jälkeenpäin moni tuli sanomaan kuinka jännittävä kokemus se oli"
"Minusta on yllättävää , että kun on oltu huolissaan englannin dominanssista niin vastaus on, että pitäisikin painottaa enemmän skandinaaviskaa. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna suurin osa suomalaisista joutuisi joka tapauksessa kommunikoimaan muulla kuin äidinkielellä. Ja silloin on ihan sama, onko se toinen kieli ruotsi vai englanti."
"Suomalaiset ja islantilaiset (5 milj. vs. 0,3 milj. kirj.huom.) haluavat puhua äidinkieltään ihan samalla tavalla kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Ja heillä pitäisi olla siihen oikeus."
"En usko pakkokieliin"
lisää aiheesta:
www.vapaakielivalinta.fi
www.kielipolitiikka.net
www.pakkoruotsi.net
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen