Mies lopputeksteissä

Käsikirjoittaja tuntee kaikki, mutta kukaan ei tunne käsikirjoittajaa. Aviisi tutustui Antti Pesoseen, joka ei kirjoita kahviloissa, koska työ menisi pelkäksi kahvinjuomiseksi.

Otteita Antti Pesosen käsikirjoitusliuskoista.

Käsikirjoittaja Antti Pesonen voi jälleen hetken olla huojentunut, sillä yksi työ on paketissa. Tällä kertaa se on Madventuresin nettisarja Mad Cook.

Mutta kuka ihmeen Antti Pesonen?

Tarkkaavainen televisionkatsoja on ehkä bongannut nimen useammankin sarjan lopputeksteistä. Pesosen ansioluettelosta löytyy Madventuresin lisäksi esimerkiksi Duudsoneita, Leijonan kitaa, Karvakuonojen salapoliisitoimistoa sekä nuorisosarjat Lukio ja Rajametsän tarinoita.

Ja Big Brotherin ensimmäinen tuotantokausi.

"Mulle se oli liian post production -painotteista. Piti reagoida jo tapahtuneeseen ja osata koostaa siitä kokonaisuuksia. Tuntui aina, että olin tunkemassa leikkaajan tontille tai sitten sorkkimassa asioita, joihin ohjaaja oli jo ottanut kantaa", Pesonen sanoo.

Pesonen ajautui alalle pikku hiljaa. Hän opiskeli "puolihuolimattomasti" käsikirjoittamista Taideteollisessa korkeakoulussa vuosituhannen taitteessa. Koulussa kuitenkin keskityttiin teorioihin, ja vasta työmaailma vei kirjoittajan kunnolla mukanaan.

"Käsikirjoittajan hommissa oppiminen ei lopu koskaan, mutta jostain syystä en osannut sitä koulunpenkillä tehdä", Pesonen muistelee.

Todellisen tekemisen parissa karisivat myös ruusuiset kuvat kirjoittamisen romantiikasta, kuten vaikkapa kahviloissa kirjoittamisesta.

"Se meni kahvin juomiseksi. Olen matkustanut ulkomaille kirjoittamaan. Mitään ei jäänyt paperille, mutta toisaalta tutustuin kaikkiin tärkeimpiin nähtävyyksiin."

Madventures on ollut Pesoselle itselleen hänen töistään kaikista merkittävin. Mies on ylpeä siitä, että kova puolentoista vuoden työ vei sarjan kolmoskauden lähes maailmanlaajuiseen levitykseen.

"Riku Rantala on virtuoosi ja Tunna Milonoff perfektionisti. Jotenkin mä sovin niiden kahden jäbän väliin - toisinaan aallonmurtajaksi, toisinaan välittäjäaineeksi", Pesonen kiteyttää.

Televisio ei silti ole Pesosen ainoa pelikenttä.

Parin muun työn lisäksi mies kirjoittaa tällä hetkellä elokuvaa The Captain. Se kertoo salakuljettajista, jotka pyrkivät hyötymään kansallissosialistien noususta 1930-luvun lopun Saksassa.

Elokuvaprojekteja Pesosella on ollut aikaisemminkin, mutta ne ovat kaatuneet. Ongelmia ovat aiheuttaneet esimerkiksi lopullisen rahoituksen järjestyminen ja ihmisten vaihtuminen tuotantoyhtiöissä.

"Toisaalta jokainen kirjoitettu juttu on poikinut lisää hommia, ja palkkaakin niistä on maksettu."

Pesonen peräänkuuluttaa suomalaisessa televisiossa ja elokuvassa rohkeampia vetoja eri lajityyppien suuntaan.

Elokuvissa ensiaskeleet on otettu. Kun Pesonen alkoi 1980-luvun alussa käydä elokuvateattereissa, ajatus Rare Exports tai Iron Sky -tyylisistä aiheista tuntui mahdottomalta. Kansainvälisestä menestyksestä puhumattakaan.

"Ei paljon tehnyt mieli suuntautua koko alalle. Suuri henkinen muutos on tapahtunut viimeisen neljännesvuosisadan aikana."

Petrattavaa silti vielä riittää. Ainakaan yhtään elokuvaa vuoden 1918 tapahtumista Pesonen ei halua enää nähdä.

Kirjoittajan kannalta nykytilanne on kohtuullinen, jos ei muuten, niin ainakin työolosuhteissa. Hyvä tuotantoyhtiö takaa kirjoittajalle työrauhan ja pitää huolen siitä, ettei asuntolainan erääntymisestä tarvitse murehtia samaan aikaan, kun teksti tökkii.

Ja onhan elokuva-alalla melko toimiva "bonusjärjestelmä".

"Tee maailman katsotuin elokuva, niin onhan sinne soppariin kirjoitettu pinnat tuotosta sullekin."

Kalle Heino