Opintotukikeskustelu vain monimutkaistuu

Opintotukikeskustelu on edennyt hallituksen budjettiriihen jälkeen tilanteeseen, jossa kaikki tuntuvat olevan ehdoitta opiskelijoiden puolella, mutta silti eri mieltä keskenään.

Hallitus ei esitä ensi vuoden budjettiin korotuksia opintorahaan eikä opintotuen tulorajoihin. Ateriatuen korotus näyttää nihkeän alun jälkeen toteutuvan, mutta sekin kattaisi vain aterian enimmäishinnan korotuksen, eli minkäänlaisesta parannuksesta ei ole kyse.

Oppositiopuoleet syyttävät nyt hallituspuolueita ja hallituspuolueiden kansanedustajat toisiaan. Opiskelijoiden tärkeimmän etujärjestön SYL:n puheenjohtaja Ilkka Wennberg totesi budjettiriihen olleen "räkäinen nauru opiskelijoille."

Ensi vuoden budjetista päättää lopullisesti eduskunta joulukuussa, ja siihen myös opiskelijaliike kohdistaa nyt toivonsa.

"Opintotukea leimaa yleensä hallituksen ja eduskunnan välinen kiista, koska kaikki ne vähät parannukset, mitä on saatu opiskelijoiden opintososiaalisiin etuihin kahden viimeisen hallituskauden aikana, ovat tulleet eduskunnasta", toteaa yhteiskuntatieteiden ylioppilas, kansanedustaja Oras Tynkkynen.

Tynkkynen epäilee, ettei opintorahan korotusta saada läpi vielä ensi vuodeksi, mutta uskoo, että sen aika voi olla jo lähellä.

"Mutta kyllähän yleensä kaikki puolueet tunnustautuvat opiskelijan aseman ajajiksi. Voisi kuvitella, että jotain saataisiin läpikin."

Eduskunnan 28-vuotias kuopus kuitenkin arvelee, etteivät kansanedustajat aina ole yksityisesti samaa mieltä kuin tiedotusvälineiden edessä.

"Opiskelijoiden vaatimukset näyttävät etuoikeutettujen kapinalta, koska keski-ikäiset kansanedustajat muistelevat niitä kultaisia vuosia, jolloin elätettiin itsensä joko työnteolla tai lainanotolla."

Entisen YTHS:n toimitusjohtajan ja opintotukikeskuksen johtajan Eero Kurrin mielestä opintorahan reaalitason säilyttämisen pitäisi olla itsestäänselvyys.

"Mutta eiväthän ne 15 prosenttia ratkaise kaikkia opiskelijoiden ongelmia, tässä ovat vähän mittasuhteet paisuneet."

Kurrin mukaan peruskysymys on se, miten paljon opintotuessa voi olla kysymys yhteiskunnan suorasta tuesta, ja minkä verran laina- ja muista subventioista.

"Herää kysymys, halutaanko nykyisenlaisesta suorasta opintorahasta pitää ollenkaan kiinni."

Nouse jo! -opintoraha-adressi luovutetaan eduskunnassa 12. syyskuuta. Adressissa on tällä hetkellä 120 000 nimeä.