Hyvän työnantajapolitiikan puolesta!

Aviisin numerossa 17/2010 haukuttiin kilvan edustajiston päätöstä leikata lehdentulevan vuoden avustajapalkkioita. Valitettavasti yksikään kirjoittajista (päätoimittaja Honkanen, Tolonen tai Kauranen) ei ollut paikalla kyseisessä kokouksessa kuulemassa, millaista keskustelua budjetista käytiin tai kuinka leikkauspäätöstä perusteltiin. Erinäisistä kirjoituksista saa nyt sellaisen kuvan, että edustajisto tahallaan kiusaa Aviisia ja eikä ymmärrä arvostaa päätoimittajan työpanosta.

Kirjoitukset antavat myös ymmärtää, ettei vaihtoehtoisia säästökohteita esitetty ja että päätös olisi merkittävä heikennys hallituksen pohjaesitykseen verrattuna. Haluaisin osaltani oikaista ja selventää kyseistä päätöstä kokouksessa paikalla ja äänivaltaisena olleena sekä jo surullisen kuuluisan muutosesityksen esittäjänä.

Hallituksen pohjaesitykseen kuului sekä vakituisen toimittajan lomauttaminen neljäksikuukaudeksi että lehden numeroiden lukumäärän supistaminen seitsemästätoista viiteentoista. Samalla hallitus esitti avustajapalkkioiden pitämistä nykyisellä tasolla.

Faktisesti tämä olisi siis merkinnyt pientä korostusta avustajapalkkioihin yksittäistä lehteä kohden. Läpimenneessä muutosesityksessäni Aviisin vakituisen toimittajan lomautus lyhennettiin kolmeen kuukauteen - mitä toimittaja itse piti neljää kuukautta parempana vaihtoehtona - ja avustajapalkkioita leikattiin kahden lehden keskiarvon verran. Tämän logiikan mukaan avustajapalkkioiden pitäisi siis säilyä samalla tasolla kuin tänä vuonna huomioiden lehden aiempaa harvemmat ilmestymiskerrat.

Budjetista keskusteltaessa päätoimittaja Honkasen kielteinen kanta avustajapalkkioiden leikkaamiseen tuotiin edustajistolle tiedoksi. Samoin meneteltiin myös lomautusuhan alla olleen työntekijän mielipiteen osalta. Oltiin siis selkeästi tilanteessa, jossa Tamyn työntekijöiden intressit eivät olleet samansuuntaiset.

Valitettavasti minun on pakko todeta, päätoimittajan oli ilmeisesti helpompi kannattaa toimittajan pidempää lomautusta kuin avustajapalkkioiden leikkaamista, koska lomautus ei koskenut häntä itseään. Vakituisen työntekijän lomauttaminen neljäksi kuukaudeksi ei ole kuitenkaan mielestäni missään nimessä vastuullista työnantajapolitiikkaa, jos samaan aikaan työtä teetetään avustajilla. Itse haluan toimia sellaisen ylioppilaskunnan puolesta, joka pyrkii kohtelemaan omia työntekijöitään tasa-arvoisesti ja huomioimaan heidän näkökulmansa myös taloudellisesti haastavina aikoina.

Kolmen kuukauden lomautus ja avustajapalkkioiden leikkaaminen kahden lehden verran oli mielestäni tässä tilanteessa inhimillisempi ratkaisu. Päätöksellä ei siis ollut mitenkään tarkoitus mitätöidä tai vähätellä päätoimittajan erinomaista työtä.

Huomautettakoon vielä, että Sityn edaattorit esittivät myös vaihtoehtoisia säästökohteita kuten UtaSportin tai Tamyn alumnitoiminnan määrärahojen supistamista. Perusteluna oli se, että samalla kun Tamy leikkaa yhden vakituisen työntekijänsä työaikaa sekä lomauttaa toisen, ei ole kohtuullista jakaa rahaa avokätisesti uuden toiminnan käynnistämiseen. Valitettavasti edustajisto päätyitekemään toisenlaisia ratkaisuja.

Kaisa Immonen(Sity)

Kommentti

On yksinomaan hyvä asia, että toimittajan lomautusta lyhennettiin kuukaudella. Mutta lyhentämisestä aiheutuneiden kustannusten kattaminen nappaamalla rahat avustajien kukkarosta on tismalleen yhtä huonoa työnantajapolitiikkaa kuin lomautus.

Avustajat ovat pääasiassa Tampereen yliopiston opiskelijoita, jotka eivät rahasaavissa kylve. Lehden näkökulmasta heillä on suuri merkitys - ja avustajapalkkioilla on heille suuri merkitys. Nähdäkseni rahat sekä lomautuksen perumiseen että avustajabudjetin säilyttämiseen olisivat olleet löydettävissä Tamyn budjetin sisältä.

Seppo Honkanen, päätoimittaja