Alaston malli – piirrä kuvat!

Sä oot ihanan lihava", keski-ikäinen mies vakuuttelee minulle. Hän on hetki sitten nähnyt minut ensimmäistä kertaa alasti.

Mies saisi tuntea avokämmenen armottomuuden missä tahansa muussa tilanteessa, paitsi tässä. Olemme työväenopiston piirustustunnilla, jossa taidemallina minusta on tullut pelkkä ruumiini. Piirtäjille olen muotoja, varjoja ja mittasuhteita enemmän kuin ihminen.

Kestää useampia työkeikkoja tajuta, että lauma ihmisiä tuijottaa minua tarkastellen yksityiskohtia, muttei silti arvostele vartaloani samalla tavalla kuin itse teen. Ehkä huono itsetuntoni kaipaa tuijottavia silmäpareja, sillä töissä olen vapaampi ulkonäköpaineista kuin missään muualla.

Alastonmallin työ on helppoa ja rankkaa samaan aikaan, hidasta kidutusta. Yleisin käytäntö on, että malli on valitussa asennossa 20 minuuttia, jonka jälkeen pidetään 10 minuutin tauko. Jo neljän-viiden työtunnin aikana paikat puutuvat huomattavasti.

Hyvä keino sietää puutuneita jäseniä on opetella ajattelemaan kivun yli. Kivun noustessa tiettyyn pisteeseen sitä lakkaa ajattelemasta. Piirtäjien keskittyessä työhönsä luokkahuone täyttyy hiljaisuudesta. Silloin on mahdollista syventyä omiin ajatuksiin. Tehokkuuden perään huutavassa maailmassa on etuoikeus olla työssä, jossa pystyy vaipumaan ajatuksiinsa.

Toiset opistot ovat alkaneet tarjota kursseja, joissa harjoitellaan alastonmallin ammattia. Rahastuksen makua, sanoisin. Kyseessä on kuitenkin työ, jossa tärkein taito on pysyä paikallaan.

Naispuolisena ja alle kolmekymppisenä kuulun taidemallien enemmistöön. Miesmalleista on huutava pula alalla. Piirtäjät näkevät päiväunia iäkkäämmistä malleista: sellaisista ihmisistä, joilla ikä on jättänyt jälkensä kehoon. He haaveilevat uimahallien eläkevuoroille pääsemisestä piirustuslehtiö kourassa.

Harvemmin ikäihmiset kuitenkaan löytävät piirustusluokkaan mallin roolissa. Äidinmaidosta imetty ajatus alastomuuden sopimattomuudesta pitää pintansa. Lisäksi ammattinimikkeen loppuosa "malli" luo monelle mielikuvan, että taidemallin tulisi olla kaunis ja nuori. Jos näin olisi, mallin palkkaamisen sijaan piirtäjät voisivat kerääntyä kauppakeskusten näyteikkunoiden eteen.

Sieltä mihin taidemallin työt loppuvat, alkavat ennakkoluulot. Alaan liitetään usein eroottisuus ja seksi. Uskomus porttiteoriasta elää monen ajatuksissa: tie kansanopiston piirustusmallista johtaa suoraan aikuisviihteeseen.

Taidemallin estottomuuteen tuntuu uskovan joka toinen. Ainakin oman kokemukseni perusteella lehdissä ja netissä taidemallia yksityishenkilönä etsivät ovat 90-prosenttisesti väärällä asialla. Se on sääli niitä loppuja 10 prosenttia kohtaan, joille piirtäminen ei tarkoita esileikkiä.

"Antaisitko puolisosi toimia alastonmallina?" on kysymys, joka nousee parisuhdekeskusteluissa esille heti sekasaunomisen soveliaisuuden jälkeen. Moni vastaa kieltävästi. Alastomuus saunan ulkopuolella tuntuu olevan epäilyttävää.

Eikä minulla ole varaa kauhistella tätä ennakkoluuloa: tämäkin juttu on kirjoitettu nimettömänä parisuhteen jatkumisen toivossa.

"En halua, että kukaan saa tietää", puolisoni perustelee. Pettymys näkyy myös vanhempieni katseessa, kun heidän tyttärensä CV koostuu paljaan pinnan näyttämisestä eri puolilla kaupunkia. Työasioista ei paljon joulupöydässä riitä puhumista.

Taidemalli