Pinnit vielä kaukana esteettömästä kulkemisesta

Yliopiston Pinni-rakennuksista löytyy runsaasti liikkumista haittaavia esteitä. Esteetön yliopisto -työryhmän tekemästä selvityksestä ilmenee, että Pinni A:ssa ja B:ssä on parannettavaa muun muassa opastuksessa, ovien keventämisessä ja portaikoiden merkitsemisessä.

Selvityksen mukaan osa puutteista on riski turvallisuudelle. Esimerkiksi Pinnejä yhdistävän nivelosan porrastus on epäselvästi merkitty, mikä synnyttää kaatumisvaaran.

Työryhmää johtaneen yliopiston teknisen johtajan Juha Mäkisen mukaan Pinnit eivät silti ole tavallista huonommin suunniteltuja. Rakennukset ovat kapearunkoisia ja pitkiä, jolloin liikkumisen suunnittelu ei ole ollut helppoa.

"Samanlaisia ongelmia on aika monessa muussakin yliopiston kiinteistössä", Mäkinen sanoo.

Myös muut yliopiston pääkampuksen ja lääketieteellisen kiinteistöt käydään läpi vuoden mittaan.

Automatiikka Pinnien oviin

Esteettömyyden parantamisella pyritään luomaan yliopistolle tasavertainen opiskelu- ja työskentelymahdollisuus esimerkiksi näkövammaisille ja pyörätuolilla liikkuville. Jo yksikin paha este voi tehdä opiskeluympäristön vammaiselle kelvottomaksi.

Mäkinen arvelee, että yliopistossa opiskelee tai käy töissä muutama kymmenen ihmistä, joita selvityksen huomiot suoraan koskevat.

"Kun mukaan otetaan ikäihmisten yliopisto, heitä on jo satoja. Tietenkin muillakin voi olla joskus alentunut kyky liikkua, esimerkiksi kipeä jalka tai muuta."

Hän huomauttaa, että esteettömyyden parantaminen auttaa kaikkia rakennusten käyttäjiä. Esimerkiksi rakennusten nimikylttien puute aiheuttaa ongelmia myös normaalisti näkeville.

"Opastuksen pitää olla selkeä. Nyt käy usein niin, että ihmiset menevät Pinni A:han kyselemään, missä on Pinni B", Mäkinen sanoo.

Lisäksi Pinnien ovien raskaus on haitannut monia rakennusten käyttäjiä. Selvitys ehdottaakin, että ulko-oviin ja joihinkin sisäoviin asennettaisiin oviautomatiikka.

Esteettömyys teettää töitä yliopistoissa

Työryhmän selvityksessä on lukuisia parannusehdotuksia, jotka esitellään piakkoin rakennukset omistavalle Senaattikiinteistöille.

Selvitys on toimitettu myös kirjaston ja yhteiskuntatieteellisen uutta rakennusta suunnittelevalle arkkitehtitoimistolle.

Osa ryhmän ehdotuksista, esimerkiksi opastusten lisääminen, on yksinkertaisia toteuttaa. Välitöntä parannusta ei Pinneihin silti juuri saada, sillä monen ehdotuksen toteutus täytyy teettää Arkkitehti- ja rakennuttajatoimisto Antti Katajamäellä, joka suunnitteli Pinnit.

Viime vuosina esteettömyyteen ja saavutettavuuteen on kiinnitetty yliopistoissa aiempaa enemmän huomiota. Stakes rahoittaa Korkeakoulu kaikille -projektia, jonka tehtävä on luoda yliopistoille yhteinen esteettömyysohjelma.

Turku on ollut yliopistoista edelläkävijä, sillä Esteetön UTU -ryhmä selvitti liikkumista kampuksella perusteellisesti vuonna 2001. Samantapainen työ on alkamassa Helsingin yliopistossa.

Korkeakoulu kaikille -projekti on osa Stakesin Design for all -verkostoa. Verkoston projektipäällikkö Päivi Tahkokallio huomauttaa, että esteettömyyden ja saavutettavuuden käsitteet ovat laajentuneet.

Taustalla on aina ollut yhdenvertaisuuden tavoittelu. Kun esteettömyydestä alettiin puhua 1960-luvulla, ytimessä oli vammaisten helppo liikkuminen rakennetussa ympäristössä.

Nykyisin käsitteitä sovelletaan muun muassa ikääntyviin, ja rakennusten esteettömyyden lisäksi pohditaan tuotteiden helppokäyttöisyyttä sekä palveluiden ja tiedon saavutettavuutta ja toimivuutta.